Lounais-Häme

Ammattikoulututkintoja pudotetaan rajulla kädellä

 

Moni nykyinen ammattikoulun tutkintonimike todennäköisesti muuttuu tulevaisuudessa. Yksi esimerkki sadoista muuttuvista on sähköasentajan tutkinto. Opetettavat sisällöt eivät sinänsä vaihdu, mutta esimerkiksi sähköasentajan, lukkosepän, automaatiosasentajan ja kiskoliikenteen turvalaiteasentajan tutkintonimikkeet yhdistyvät todennäköisesti sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinnoksi.

Jos opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämän työelämän ohjausryhmän ehdotus uudeksi ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeksi toteutuu, kyse on ehkäpä vuosituhannen suurimmasta ammatillista koulutusta koskevasta remontista.

– Tarkoituksemme oli saada tutkinnot vastaamaan paremmin työelämän muutoksia ja tarpeita. Ongelma on ollut, että etenkin ammatti- ja erikoisammattitutkintoja on aina syntynyt sitä mukaan, kun niille on työelämästä nähty tarvetta. Nyt mietimme kokonaisuutta joustavammin. Tarkoitus ei ole poistaa mitään opetettavia kokonaisuuksia vaan tarjota opiskelijoille parempia mahdollisuuksia opiskella joustavasti alojen sisällä, ehdotuksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Ville Heinonen kertoo.

– Tarkkarajaiset ammatit häviävät entistä enemmän Suomessa. Jos otan jonkin esimerkin, niin esimerkiksi ajoneuvoalalla vaikkapa autoalan myyjän pitää ymmärtää entistä enemmän automekaanikon työtehtävistä ja toisin päin, Heinonen täsmentää.

Ammatillisia perustutkintoja jäisi 43

Tällä hetkellä Suomessa on 52 ammatillista perustutkintoa, 177 ammattitutkintoa ja 122 erikoisammattitutkintoa. Työryhmän ehdotuksessa ammatillisia perustutkintoja jäisi 43, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 59.

Heinosen mukaan erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla nykyisten ammattitutkintojen tietynlainen kapea-alaisuus ei ole pysynyt työelämän vauhdissa. Ammattinimikkeiden yhdistely koskee kuitenkin vahvasti kaikkia aloja. Ainoastaan luonnontieteiden alalla muutokset ovat pieniä.

Syksyllä 2015 astui voimaan uudistus, jossa aiemmat opintoviikot korvattiin osaamispisteillä. Aiempi 120 opintoviikon perustutkintokokonaisuus vastaa nykyään 180 opintopistettä.

Ammattikoulujen perustutkintojen oppisisältöjen kokonaismäärään työryhmä ei esitä muutoksia. Jatkossa opiskeluaikaa on kuitenkin entistä paremmin mahdollista joustavoittaa omien tarpeiden mukaan. Ehdotus jättää lisäksi ammattikouluille mahdollisuuden mitoittaa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen laajuuksia tarpeidensa mukaan.

Ammattitutkinnot voivat olla 120, 150 tai 180 osaamispisteen laajuisia. Erikoisammattitutkintojen laajuus on puolestaan 160, 180 tai 210 osaamispistettä.

Jos työryhmän ehdotukset toteutuvat, kaikki uudet tutkinnot otetaan käyttöön vuoden 2019 alkuun mennessä. Ohjausryhmän väliraportti ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeksi julkistettiin tänään keskiviikkona.

 

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic