Lounais-Häme Kemiönsaari, Forssan seutu

Amos Anderson on Kemiönsaaren Esko Aaltonen: Maalaispitäjästä menestykseen ja paikalliseksi hyväntekijäksi

Amos Anderson ponkaisi vaatimattomista oloista yhdeksi Suomen rikkaimmista ihmisistä. Kemiönsaarella Andersonin vaikutus näkyy edelleen.
Söderlångvikin kartano Kemiönsaarella oli Amos Andersonin koti viimeisinä vuosina. Kartano on vielä kuukauden ajan remontissa, mutta Forssan Lehden lukijamatkalaiset pääsivät tutustumaan muun muassa hulppeisiin pihamaihin meren rannalla. Kuva: Sami Koljonen
Söderlångvikin kartano Kemiönsaarella oli Amos Andersonin koti viimeisinä vuosina. Kartano on vielä kuukauden ajan remontissa, mutta Forssan Lehden lukijamatkalaiset pääsivät tutustumaan muun muassa hulppeisiin pihamaihin meren rannalla. Kuva: Sami Koljonen

Pienellä paikkakunnalla 1800-luvun loppupuoliskolla syntynyt mies, josta tuli merkittävä lehtikustantaja sekä vaikuttaja niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin – kuulostaako tutulta?

Lounaishämäläiseen mieleen saattaa tulla ensimmäisenä Forssan Kirjapainon ja Forssan Lehden perustaja Esko Aaltonen, mutta yhtä lailla kuvaus sopii Kemiöstä maailmalle lähteneeseen Amos Andersoniin.

Andersonin polkuun köyhän perheen pojasta kartanon omistajaksi tutustuivat myös Forssan Lehden lukijamatkalaiset tällä viikolla.

Kaikki alkoi koulusta

Lukijamatkalaiset suuntasivat ensimmäisenä sinne, mistä Andersonin tie rikkauksiin alkoi: koulusta.

Vretan vanha kansakoulu seisoo yhä Kemiönsaarella, Sagalundin museoalueella. Sagalundin museon perusti koulun opettaja Nils Oskar Jansson, joka yhdessä kollegansa Adéle Wemanin kanssa kannusti Andersonia opiskelemaan, sillä maanviljelijäperheen vesan lahjakkuus ja terävä äly huomattiin nuorena.

Selkeät olivat myös Andersonin tavoitteet: Hän halusi rikastua.

Niinpä Anderson suuntasi opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakouluun Turkuun.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Amos Andersonin autotalli Söderlångvikin kartanolla herättää huomiota. Anderson näki autotallin päädyn kartanonsa olohuoneesta. Kuva: Sami Koljonen
Amos Andersonin autotalli Söderlångvikin kartanolla herättää huomiota. Anderson näki autotallin päädyn kartanonsa olohuoneesta. Kuva: Sami Koljonen

Hyviä bisneksiä

Anderson työskenteli jonkin aikaa vakuutusyhtiössä ja alkoi sitten toden teolla vääntää bisnestä 1900-luvun alussa.

Ja hyvin väänsikin. Anderssonilla oli koko ajan paljon uusia liikeideoita, ja hän teki runsaasti hyviä hankintoja. Yksi hyvä ostos oli Yrjönkadun kortteli Helsingissä. Halvalla saadusta korttelista tuli pian arvokas keskustan levittyessä. Nykyään korttelin omistaa Andersonin perustama säätiö Föreningen Konstsamfundet, ja siinä toimii kauppakeskus Forum.

Kemiönsaari säilyi kuitenkin Andersonille lähellä sydäntä rikkauksista huolimatta – samalla tavalla kuin Esko Aaltonen koki Lounais-Hämettä kohtaan kotiseuturakkautta. Tämä näkyi 1920-luvun alussa, kun Anderson kunnostutti Kemiön kirkon yhdessä Armas Lindgrenin kanssa.

– Amos Andersonia ei voi sanoa vaatimattomaksi. Lindgrenin suunnittelemaan alttari-ikkunaan on maalattu itämaan tietäjät, joiden kaikkien mallin kerrotaan liittyvän jotenkin Amokseen. Näyttääpä yksi tietäjistä Amokselta itseltäänkin. Lisäksi Neitsyt Marian kasvot ovat Amoksen äidin, paikallisopas Halla Kuuluvainen kertoi Forssan Lehden lukijamatkalaisille.

Naimattomuudesta kysellään oppaalta

Amos Anderson kunnostutti Kemiön kirkon 1920-luvun alussa. Viimeistään 1400-luvulla rakennettu kivikirkko paloi pahoin 1700-luvun lopulla.

Muutama vuosi kirkon kunnostuksen jälkeen Anderson osti itselleen Kemiönsaaren Dragsfjärdissä sijaitsevan Söderlångvikin kartanon, jonka alat alkoivat kasvaa. Lopulta Andersonilla oli maata Kemiönsaarella yli 7 000 hehtaaria.

Vaikka Andersonin kerrottiin aikanaan olleen yksi Suomen rikkaimmista henkilöistä, hänen yksityiselämästään tiedetään melko vähän. Kuuluvainen kertoi, että häneltä kysytään usein, miksei Andersonilla ollut puolisoa.

– Joku on sanonut, että hän ei voinut saada lasta, eikä siksi nähnyt syytä mennä naimisiinkaan. Toinen teoria taas on, että koska hänen suvussaan oli mielisairautta, hän pelkäsi sen periytyvän lapsilleen, eikä siksi mennyt naimisiin.

– Osa kysyy, eikö hän ollut kiinnostunut naisista. Hänellä kävi kyllä täällä naisvieraita usein. Toisaalta rakentaisiko mies, joka ei ole kiinnostunut naisista, tällaisen autotallin? Kuuluvainen kysyi naurahtaen Andersonin autotallilla, jonka päätyseinässä on kivisiä naisia rinnat paljaina.

Anderson menehtyi Söderlångvikissä 83-vuotiaana vuonna 1961. FL

Amos Anderson pääsi ryysyistä rikkauteen

Amos Anderson syntyi Kemiössä, nykyisessä Kemiönsaaren kunnassa vuonna 1878 ja kuoli vuonna 1961 niin ikään nykyään Kemiönsaareen kuuluvassa Dragsfjärdissä.

Syntyi kolmilapsiseen, köyhään maanviljelijäperheeseen.

Tunnettiin erityisesti taitavana bisnesmiehenä, taiteentukijana, kansanedustajana, vuorineuvoksena ja Åbo Akademin kunniatohtorina.

Toimi myös lehdenkustantajana muun muassa Hufvudstadsbladetissa.

Hankki Yrjönkadun kiinteistön Helsingistä. Nykyään korttelissa sijaitsee mm. Forumin kauppakeskus.

Toimi kansanedustajana 1922–1927 sekä presidentin valitsijamiehenä kolmesti.

Lahjoitti Tamminiemen huvilan presidentin asunnoksi.

Tuki monia kulttuurikohteita, kuten teattereita ja taidekeskuksia.

Perusti Föreningen Konstsamfundetin, joka nykyään omistaa mm. Forumin kauppakeskuksen ja Amos Rexin.

Amos Rexin ”edeltäjänä” toimi Amos Andersonin taidemuseo.

Konstsamfundet omistaa myös Andersonin vuonna 1921 ostaman Söderlångvikin kartanon, jonka kaksi vuotta kestänyt restaurointi valmistuu tänä syksynä.

Anderson ei koskaan mennyt naimisiin, vaan hän testamenttasi varansa Konstsamfundetille.

Lue myös Forssan Lehden lukijamatkasta Porvooseen: Kahvin tuoksua, suklaata ja menneisyyden kuisketta: Porvoon kadut johdattavat kulkijansa syvälle Suomen historiaan (FL 11.7.2020)

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic