Lounais-Häme

Analyysi: Polttoaineiden hinnat nousevat ja polttomoottoriautoja ei saa myydä – Miksi sähköautot tarvitsivat lisää pönkitystä?

Veronkorotuksista voitiin luopua, kun lakisääteinen jakeluvelvoitekin nostaa dieselin hinnan pilviin.
Jos jakeluasemat pakotetaan jatkossa jakamaan myös biokaasua ja sähköä, polttoaineiden hinnat kohoavat rakettimaisesti. Kuva: Lassi Puhtimäki
Jos jakeluasemat pakotetaan jatkossa jakamaan myös biokaasua ja sähköä, polttoaineiden hinnat kohoavat rakettimaisesti. Kuva: Lassi Puhtimäki

Hallitus on päättänyt, ettei se enää kiristä liikennepolttoaineiden verotusta. Sen päätökset korottavat muutenkin rajusti hintoja.

Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kasvattaminen on nostanut ja nostaa rajusti autoilun kustannuksia. Huoltoasemille polttoaineita toimittava Neot arvioi, että jo säädetty 30 prosentin jakeluvelvoite korottaa bensiinin ja dieselin hintoja jopa 68 senttiä litralta.

Jos jakeluasemia velvoitetaan myös biokaasun ja sähkön jakeluun tai luodaan liikenteen päästökauppa, polttoaineiden hinnat kohoavat paljon tätäkin enemmän.

Velvoite biodieselinä

Autoilijat ovat ihmetelleet, miksi erityisesti dieselin hinta on kohonnut: Se on maksanut aika ajoin yhtä paljon kuin bensiini. Diesel on kuitenkin vähemmän jalostettu tuote kuin bensiini ja sen polttoainevero on bensiiniä alhaisempi.

Nyt liikennepolttoaineissa on oltava 18 prosenttia biopolttoaineita. Laki määrää, että osuus on kasvatettava vähitellen 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa biopolttoainevelvoite ja määräykset polttoaineen alkuperästä ovat EU:n direktiivin määräyksiä tiukempia. Jätteistä valmistetun polttoaineen määrää ei saa enää laskea tuplana.

Bensiiniä voidaan korvata etanolilla vain rajallisesti. Sen sijaan diesel voidaan korvata täysin biodieselillä. Siksi polttoaineiden myyjät joutuvat täyttämään jakeluvelvoitettaan biodieselillä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kysyntä nostaa hintoja

Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan jakeluvelvoite kasvatetaan 34 prosenttiin tai tätäkin suuremmaksi. Jakeluvelvoitteen kasvattamiselle on annettu ehto. Velvoitetta voidaan korottaa, ”mikäli biodieselin ja biokaasun saatavuus kotimaisella kestävällä tuotannolla vahvistuu ja investoinnit sähköpolttoaineiden teollisen mittakaavan tuotantoon sen mahdollistavat”.

Ehto biodieselin kotimaisesta saatavuudesta tuntuu oudolta. Neste ja UPM valmistavat Suomessa paljon biodieseliä, mutta sitä ei valmisteta vain kotimaan markkinoille. Biodieselillä on kova kysyntä koko EU:n alueella, koska EU määrää korvaamaan fossiilisia polttoaineita biodieselillä.

Biodieselinä myydään paljon dieseliä, jonka ympäristöystävällisyys on hyvin kyseenalainen. Ongelma on, että koko maailman mahdollinen kestävän biodieselin tuotanto riittää korvaamaan vain pienen murusen fossiilisista polttoaineista. St1:n pääomistaja Mika Anttonen arvioi, että kestävillä biopolttoaineilla voidaan korvata noin puoli prosenttia fossiilisista polttoaineista.

Tuotantoon nähden Euroopassa on valtava kysyntä kunnon biopolttoaineista. Suomen ongelmia ovat biodieselin saatavuus ja hinta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Neste tahkoaa rahaa

Jakeluvelvoitteen vaikutuksista kielivät pörssikurssit ja jakeluasemien hinnat. Neste myy Suomen jakeluasemillaan MY-biodieseliä, joka maksaa nyt säännönmukaisesti 25 senttiä enemmän kuin yhtiön tavallinen diesel. Joitakin vuosia sitten hintaero oli vain 10 senttiä.

Sijoittajat odottavat, että Neste tekee tulevina vuosittain miljardeja euroja nykyistä parempaa tulosta biodieseleillä. Yhtiö markkina-arvo on seitsemän kertaa sen omia pääomia suurempi. Yhtiön osakkeen P/E-luku, joka on markkina-arvon ja tuloksen suhde, on valtava, lähes 60.

Suomessa biodieseliin liittyy myös oma erityinen ongelma. Pakkasella dieselmoottorit tarvitsevat talvi- tai jopa arktista dieseliä. Kun Nesteellä on käytännössä monopoli talvibiodieseliin, se saa vapaasti kaltata autoilijat.

Polttoaineiden hinta ei ole kotitalouksille ja elinkeinoelämälle mitätön asia. Diesel on viennissä ja kotimaan kuljetuksissa iso kustannus.

Sähköauto ei sytytä

EU-maissa ei käytännössä kohta saa myydä uusia polttomoottoriautoja? Miksi sitten hallituksen budjettiriihessä kiisteltiin hampaat irvessä fossiilisten polttoaineiden myynnin rajoittamisesta? Miksi tarvittiin ”vahvoja perälautoja”?

Hallituksen ”tiekartan” mukaan vuonna 2030 meillä pitäisi olla 700 000 sähköhenkilöautoa, joista puolet eli 350 000 olisi täyssähköautoja. Sähköautojen elinaikaiset päästöt ja niiden raaka-aineiden hankinta haisevat kuin Pitkäsen siitoskarju. Niiden nimiin kuitenkin vannotaan.

Sähköautojen myynnin kasvua on hehkutettu, mutta todellisuudessa niitä myytiin vain 4 245 kappaletta viime vuonna. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin runsaat 96 000. Ulkomailta tuotiin vajaa 44 000 käytettyä henkilöautoa, joiden joukossa tuskin oli monta sähköautoa.

Suomessa pitäisi lähivuosina myydä keskimäärin lähes 40 000 täyssähköautoa vuodessa, jotta tavoite 350 000 sähköautosta toteutuisi. Ei suomalaisilla kotitalouksilla ole varaa heittää miljardeja euroja vuodessa sähköautoihin, joiden arvon säilymisestä ei ole varmuutta. Autoja ei saa ladattua eikä pienillä akuilla pääse pitkälle.

Laskennalliset päästötavoitteet toteutuvat aikataulussa vain, jos autojen käyttö estetään nostamalla polttoaineiden hinnat pilviin.

Uusimmat

Fingerpori

comic