Lounais-Häme

Antti Rinteen lupaus kuumensi keskustelun – Eläketurvakeskuksen asiantuntija: En näe kauheaa eläkeläisten kuritusta

Eläketurvakeskuksen Juha Knuutin mukaan sekä eläkeläiset että palkansaajat ovat joutuneet tyytymään niukkuuteen viime vuosina.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti vappupuheessa vaalilupauksen eläkeläisille. Sdp aikoo korottaa sadalla eurolla kuukaudessa pienimpiä alle 1 400 euron eläkkeitä. Korotus koskisi yli 700 000 eläkkeensaajaa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan sadan euron korotuksen kuukaudessa alle 1 400 euron eläkkeisiin. Tavoite on tarkoitus toteuttaa useamman vuoden ohjelmalla.

Hallituspuolueet syyttivät Rinnettä vastuuttomuudesta ja populismista. Sinisiä edustava sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ei kuitenkaan tyrmännyt pienten eläkkeiden korotusta Ylen A-studiossa.

Ovatko eläkkeet sitten jääneet viime vuosina palkansaajien ansiokehityksen jälkeen? Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Juha
Knuuti ei suoraan allekirjoita väitettä.

– Vuoden 2018 alussa palkkakerroin nousi työeläkeindeksiä vähemmän, mikä johtui erityisesti kilpailukykysopimuksesta juontuvasta hitaasta ansiokehityksestä, Knuuti sanoo.

Palkkakerroin nousi 0,14 prosenttia ja työeläkkeet nousivat 0,55 prosenttia. Knuuti on laatinut yhdessä Suvi Ritolan kanssa Eläketurvakeskuksen vuoden 2018 Kokonaiseläke-raportin.

Knuutin mukaan kansaneläkeindeksiä on kuitenkin leikattu ja jäädytetty vuodesta 2015 lähtien. Samaan aikaan takuueläkkeeseen tehtiin vuoden 2018 alussa pieni 15,01 euron kuukausikorotus.

Takuueläkkeeseen tehtiin myös vuonna 2016 yhteensä 20,28 euron korotus.

Knuuti muistuttaa, että huonon taloustilanteen vuoksi mikään väestöryhmä ei ole viettänyt riemujuhlaa tällä vaalikaudella. Palkansaajiin on iskenyt esimerkiksi kilpailukykysopimus.

– Aika niukkaa aikaa tässä on eletty molemmin puolin. Myös palkansaajille on tehty leikkauksia. En minä näe, että tällä vaalikaudella olisi ollut mitään kauheaa eläkeläisten kuritusta. Toki jäädytykset ovat selkeitä jäädytyksiä. Ei siitä pääse mihinkään.

Meneekö kansaneläkeläisillä sitten huonoiten, kun indeksiin on tehty leikkauksia ja jäädytyksiä vuosina 2015–2018?

Knuutin mukaan niinkään ei voi suoraan sanoa, koska pelkkää Kelan eläkettä saavalla nettoeläke nousee viime vuodesta noin 2 prosenttia.

Tätä korkeammilla eläketasoilla nettoeläke nousee vuonna 2018 noin 0,2–1 prosenttia.

– Vaikka kansaneläkeindeksi on sidottu, eläkkeen nettomäärä on aiemmasta ehkä hiukan parantunut, Knuuti arvioi.

Muutos yleisradioveron alarajassa keventää pienituloisimpien eläkeläisten verotusta. Samaan aikaan palkansaajan työeläke- ja työkyvyttömyysmaksut nousivat, mutta maksujen nousua kompensoitiin veronkevennyksillä.

Reaalisesti eläke laskee viime vuodesta takuueläkettä saavaa lukuun ottamatta, kun inflaation oletetaan olevan 1,2 prosenttia vuonna 2018.

Pitääkö pienimpiä eläkkeitä korottaa, kuten Antti Rinne esitti vappulupauksessa? Juha Knuutin mukaan hyvä lisä on varmasti toiveissa kaikilla.

– Realismi tulee jossain vaiheessa vastaan, mikä on toteutettavissa ja mikä ei. Kansaneläkkeen korotus, mistä usein puhutaan, maksaa todella paljon, koska se jakaantuu niin laajalle porukalle, Knuuti sanoo.

Eläketurvakeskuksen Kokonaiseläke-raportin perusteella vuoden 2016 lopussa kansaneläkettä maksettiin 579 000 henkilölle.

Knuutin mukaan takuueläke säädettiin aikanaan sen vuoksi, että eläkkeisiin saadaan vähän paremmin kohdistettua suurempia korotuksia. Vuonna 2018 takuueläkettä saa lähes 110 000 suomalaista.

Eläkeläisten taitetun indeksin kumoaminen on ikuinen keskustelun aihe vaaliteltoilla. Knuuti on jo kyllästynyt aiheeseen.

– Me ei pidetä taitetun indeksin kumoamista kovin hyvänä ideana Eläketurvakeskuksessa. Nykyinen järjestelmä toimii paremmin ja se nähdään oikeudenmukaisena.

Eläkeläisten tulotaso on kasvanut

Lakisääteinen eläketurva muodostuu työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä sekä takuueläkkeestä.

Yksin asuvan henkilön kansaneläkkeen täysi määrä vuonna 2018 on 628, 85 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen kanssa vähimmäiseläkkeen määräksi muodostuu 775, 27 euroa kuukaudessa niin yksin kuin puolison kanssa asuvalle.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana pelkkää Kelan eläkettä saavalla eläke on kasvanut reaalisesti noin 23 prosenttia, 1 000–1 200 euron tulotasolla noin seitsemän prosenttia ja 1 400–3 000 euron eläketasolla 3–5 prosenttia.

Lakisääteisten eläkkeiden verotus määräytyy pääosin samoin kuin muidenkin ansiotulojen verotus.

Takuueläkettä on korotettu

Vuonna 2018 eläkkeiden verotus ei juuri muutu edellisvuodesta. Eniten eläketulon verotus alenee noin 1 000 euron kuukausieläkkeellä.

Kansaneläkeindeksiä on leikattu ja jäädytetty vuosina 2015–2018. Takuueläkkeeseen on tehty tasokorotus vuosina 2016 ja 2018.

Eläketurvakeskus, Kokonaiseläke 2018 ja Pertti Honkanen Soste-raportti 2018

Lisää kommentti

Jätä tästä kommenttisi

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic