Lounais-Häme

Aseluvan nettihaku lykkäytyi jo toista kertaa – "Mieluummin hyvä kuin puolinainen uudistus"

Yli 600 000 suomalaisella on nyt aselupa.
Alun perin aselupaa piti voida hakea sähköisesti joulukuusta 2018 alkaen, mutta aikataulua lykättiin maaliskuuhun 2020. Kuva: Lassi Puhtimäki
Alun perin aselupaa piti voida hakea sähköisesti joulukuusta 2018 alkaen, mutta aikataulua lykättiin maaliskuuhun 2020. Kuva: Lassi Puhtimäki

Mahdollisuus hakea Suomessa aselupaa internetissä on lykkäytynyt toisen kerran. Alun perin lupaa piti voida hakea sähköisesti joulukuusta 2018 alkaen, mutta aikataulua lykättiin maaliskuuhun 2020. Myöskään tuo ajankohta ei pidä, vaan aseluvan nettihakua on jälleen lykätty.

Aseluvan sähköinen vireillepano ei kuitenkaan peruunnu, vaan ainoastaan viivästyy, kertoo ylitarkastaja Tarja Ranta Poliisihallituksesta. Lykkäystä voi hänen mukaansa perustella sillä, että poliisi tekee mieluummin hyvän kuin puolinaisen uudistuksen.

Aselupien sähköinen asiointi tulee käyttöön samalla, kun poliisi ottaa käyttöön uuden asetietojärjestelmän.

–  Haluamme keskittää yhteen järjestelmään paitsi lupaprosessin, myös koko siihen liittyvän hallinnon. Uudistusta tehdään ajan kanssa, jotta se palvelee paitsi viranomaisia, myös pöydän toisella puolella olevia asiakkaita. Muutoksella saamme siirrettyä resursseja sinne minne pitääkin, varsinaiseen lupaharkintaan ja lupavalvontaan, Ranta linjaa.

Seula ei löysty

Ranta painottaa, että aseluvan hakijan soveltuvuutta ei jatkossakaan arvioida pelkästään nettihakemuksen eikä ylipäätään hakemuksen perusteella.

–  Joissakin, mutta hyvin rajatuissa tapauksissa voi olla mahdollista, että pelkkä nettihakemus riittää aseluvan saamiseen. Näin voi käydä, jos henkilö esimerkiksi hakee lupaa tavanomaisen metsästyshaulikkoon, hakijan taustoissa ei ole mitään epäselvää, ja hän on vuosi pari sitten hakenut edellistä lupaa ja sellaisen saanut.

Lopullisia linjauksia nettihakemuksen riittävyydestä ei Rannan mukaan ole vielä tehty.

Ranta muistuttaa systeemin perälaudasta: poliisi voi koska tahansa ja ilman mitään erityisiä perusteita kutsua sähköisen aselupahakemuksen tehneen haastateltavaksi.

–  Haastatteluun kutsumisen kynnys on varsin matala. Jos hakee ensimmäistä aselupaansa, ei missään tapauksessa saa sitä nettihakemuksella. Samoin haastatellaan kaikki luvanhakijat, joita poliisi ei ole tavannut aselupa-asioissa pitkään aikaan, esimerkiksi vuosikymmeneen.

Rannan mukaan poliisi saa tiedon, jos aseluvan haltijan tai hakijan elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia – mikäli hän vaikkapa saa tuomion väkivaltarikoksesta.

–  Aselupa otetaan pois melko helposti. Kovin kummoista väkivallantekoa ei aseluvan menettämiseen tarvita, eikä rikoksen tarvitse missään nimessä olla tehty ampuma-aseella.

Aseluvalla ei ole yläikärajaa

Aseluvan saamisen ikäraja on Suomessa pistooleilla ja revolvereilla 20 vuotta, kivääreillä ja haulikoilla 18 vuotta. Yläikärajaa ei ole.

Aselupien hakemusten määrät ovat ylitarkastaja Rannan mukaan laskeneet Suomessa vuosituhannen vaihteesta, joskin hiljattain on edetty vuosittain melko tasaisin luvuin.

–  Suuret ikäluokat alkavat olla jo siinä tilanteessa, että aseluvista luovutaan. Nuorten keskuudessa metsästäminen ja urheiluammunta eivät ehkä ole niin suosittuja vapaa-ajanvieton tapoja kuin ne olivat aikanaan.

Suomessa on nykyisin runsaat 600  000 yksityishenkilöä, joilla on aselupa. Aselupia on noin 1,5 miljoonaa.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat