Lounais-Häme Tammela

Asta Paakkunainen teki 42 vuotta pankkityötä: kolikoiden puimuroinnista digiaikaan

Palveluneuvoja Asta Paakkunaisen pankkiura on pitkä ja muutoksia sekä muistoja täynnä.
Palveluneuvoja Asta Paakkunainen on säästänyt vekselilappuja ja muita muistoja työuran varrelta. Muutama osuuspankin työpukukin on edelleen tallessa. Kuva: Tapio Tuomela

42 vuodessa ala kuin ala muuttuu paljon, mutta pankkityö on muuttunut valtavasti. Tammelalainen Asta Paakkunainen lopettelee parhaillaan 42 vuoden uraansa pankin asiakaspalvelussa. Hän aloitti kesätöissä Toijalan Osuuspankissa ja jää eläkkeelle palveluneuvojan töistä Lounaismaan Osuuspankista.

Kun Paakkunainen aloitti uransa pankissa, töitä tehtiin paljon käsin.

– Kolikot kaadettiin isoon puimuriksi sanottuun koneeseen, joka lajitteli ja laski ne. Setelit niputettiin käsin pääkassalle, joka ne sitten tarkasti laski. Ja kolikot tietysti pötkötettiin pankissa itse yritysten vaihtorahatilausten mukaan, Paakkunainen muistelee.

Modernina digiaikana koneet tekevät pankissakin kaiken mahdollisen: Pankkikortit siirsivät pankkikirjat menneisyyteen, rahaa saa ympäri vuorokauden automaatista ja paperilaskut muuttuivat vähitellen biteiksi tietovirtaan.

– Asiakkaan kohtaa nyt joko netissä tai konttorissa. Asiakkaiden kanssa työskentely on ollut minulle aina mieleistä, ja valtaosan urastani olen työskennellyt lainojen parissa.

Peruskassatyöstä hän sai tarpeekseen jo uransa alussa, sillä 1970-luvulla Toijalassa hänellä oli vastuullaan vekselit ja tratat. Vekseli on tuon ajan pikavippi.

– Moni oli vekselikierteessä ja tilille tulleet rahat vaihtuivat saman tien uuteen vekseliin. Tuttujani olivat tuolloin kaikki sikäläiset sorbukselta tuoksuvat.

Tratalla taas kehotetaan velallista maksamaan erääntynyt saatava. Paakkunaisen uran alkuaikoina niitä saattoivat tehdä myös yksityiset toisilleen.

– Oli aika ikävää, kun esimerkiksi avioerotilanteessa niitä tehtiin puolisolle ja sitten niitä saatavia selvitettiin, hän muistelee.

Paakkunaisen mukaan raha liikkui ennen liukkaammin ulos pankista kuin nykyisin. Nyt lasketaan asiakkaan lainanhoitokyky tarkkaan.

– Muistan sen, kun rahaa sai lainaksi, kun vain pyysi. Joskus ihan kassatiskin ylikin. Takaajia ei tarvittu, sillä asunto vastasi asuntolainaa tai maanviljelijä sai sen mitä pyysi takuita kyselemättä.

Paakkunainen on etenkin tammelalaisille tuttu, sillä hän työskenteli vuodesta 1983 lähtien Forssan Seudun Osuuspankin ja sittemmin Lounaismaan Tammelan konttorissa aina sen lakkauttamiseen saakka. Marraskuusta 2017 lähtien hän ollut tammelalaisten yhdyshenkilö Forssan konttorissa.

– Tammelalaiset ovat loppujen lopuksi sopeutuneet ja alistuneetkin hyvin tähän muutokseen, vaikka konttorin lakkautus kovasti harmittikin.

Tammelasta on tullut Kylmäkosken tytölle rakas kotiseutu, josta hän ei luovu eläkkeelle jäätyäänkään. Omasta kerrostaloasunnosta näkyy haaveiden näkymä järvelle

Vuosien varrella hän on ollut tammelalaisessa toiminnassa monessa mukana. Hän on ehtinyt esimerkiksi kokoomuksen riveissä kunnallispolitiikkaan ja aktiivina Nuorisoseura Auraan.

– Nyt minua kiinnostaa erityisesti tuo Eläkeliitto, jonka toiminta on todella monipuolista.

Eläkkeellejäävällä on niin paljon suunnitelmia eläkepäiviksi, että heikomman päätä jo huimaa: vapaaehtoistyötä, taloyhtiön asioiden hoitoa, yhteistä aikaa lastenlasten kanssa, uintia, vesijumppaa, keilailua…

– Kun olen kertonut suunnitelmistani miesystävälleni, hän on todennut, ettei minua sitten enää taida nähdäkään, hän nauraa.

Huhtikuussa hän osallistuu Eläkeliiton vapaaehtoiskoulutukseen.

– Sen jälkeen toimin vapaaehtoisena Tammelan Ruisluodossa. Sinnehän minun tammelalaiset asiakkaani pankkisalista vähitellen siirtyvät, huumorilla elämäänsä höystävä Paakkunainen heittää.

Työura pankkialalla päättyy huhtikuun lopussa, kun hän on laskeutunut eläkkeelle lomien kautta. Viimeinen työpäivä Lounaismaan Osuuspankin Forssan konttorissa on edessä ensi keskiviikkona.

– Olen todella onnellinen, että eläkepäivät ovat edessä. On hyvä tehdä nuoremmille tilaa. Toivon, että terveyttä riittää vapaista nauttimiseen. Aivan varmaa on, että haikeuskin vielä iskee. FL

Uusimmat