Tiistaina Forssan Yhteisötalolle kerääntyi ihmisiä keskustelemaan ja kuulemaan astmasta.
Forssan Seudun Hengitysyhdistyksen tiedottaja Kirsi Repo ja puheenjohtaja Sirkka-Liisa Ilvonen kertovat, että tapahtuman tarkoituksena on jakaa ihmisille enemmän tietoa astmasta.
– Ihmiset tietävät melko hyvin, mistä astmassa on kyse. Tietoa on netissä nykypäivänä valtavasti, mutta käytännön kokemusta ja tietämystä netin kautta ei saa.
Netistä löytyvä tieto ei välttämättä auta esimerkiksi oikeanlaisen lääkkeen löytämisessä.
– Jokainen astma on erilainen, ja astmoja on paljon eri tyyppejä, kuten allergia- ja rasitusastmaa, Repo selittää.
Forssan seudun Astma- ja Allergiayhdistyksen kanssa yhteistyössä järjestetyssä tapahtumassa oli esillä muun muassa erilaisia inhalaattoreita, astmapiippuja ja lääkesumuttimia.
Lääkitys onkin astman hoidossa äärimmäisen olennaisessa osassa. Hengitysliiton mukaan kuitenkin vain puolet astmaa sairastavista aikuisista huolehtii säännöllisestä ja oikein otetusta lääkityksestä. Syitä lääkkeiden ottamatta jättämiseen ovat muun muassa lääkkeen mahdolliset sivuvaikutukset ja taloudelliset syyt.
– Taloudellisessa ahdingossa lääkkeet saatetaan jättää hankkimatta, tai pitkävaikutteisten lääkkeiden sijaan tyydytään käyttämään lyhytvaikutteisia lääkkeitä, Ilvonen sanoo.
Yleisimpiä harhaluuloja astmasta on se, että se estäisi liikunnan. Näin ei kuitenkaan ole, vaan astmapäivän tapahtumaan osallistuneiden mielestä liikunta on astmalääkkeiden ohella parasta lääkettä astmaan.
– Liikunta muun muassa vahvistaa hengityslihaksia.
Liikunnan lisäksi myös muut vastustuskykyä ylläpitävät terveelliset elämäntavat, kuten ruokavalio ja tupakoimattomuus, voivat helpottaa astman oireita.
Astmadiagnoosi ei olekaan katastrofi, ja oikealla lääkityksellä astmaatikko voi elää oireetonta elämää. Hoitamattomana astma voi kuitenkin aiheuttaa pysyviä vaurioita keuhkojen toimintaan.
Oikein hoidettuna astma ei välttämättä vaikuta elämään juurikaan. Lääkkeet pitää muistaa ottaa päivittäin ja liikuntaa harrastaessa kuunnella tarkasti omaa kehoa.
Astma voi puhjeta missä tahansa elämänvaiheessa, ja sen taustatekijät ovat aina yksilöllisiä. Mitä varhaisemmin astma kuitenkin tunnistetaan, sen parempi. Siksi astmalle tyypillisten oireiden takia kannattaa hakeutua tutkimuksiin.
Astmaatikoille tietyt vuodenajat ovat toisia hankalampia. Parhaillaan käynnissä oleva siitepölykausi on erityisen tukala, ja oireita ovat muun muassa äänen lähteminen ja nenän tukkoisuus.
Siitepölyä vielä pahempi riesa on kuitenkin katupöly.
– Katupölyssä on pieniä nokihiukkasia ja autojen renkaista lähteviä materiaaleja, Ilvonen sanoo.
Tapahtumaan osallistujat kiittelivät kaupunkia siitä, ettei katupesuja enää tehdä ilman vettä. Kuivasta katuharjauksesta ilmaan pölähtävä pöly kun ottaa astmaa sairastamattomankin silmiin ja nieluun. FL
Astma
Astmaa sairastaa vajaa 10 prosenttia väestöstä.
Allergisten sairauksien esiintyvyys on Suomessa suurta ja se on kasvanut viime vuosikymmeninä.
Astman yleisimpiä oireita ovat pitkittynyt yskä, lisääntynyt limaneritys, hengenahdistus sekä uloshengityksen ajoittainen vinkuna tai pihinä.
Astma todetaan puhalluskokeilla eli spirometrian ja kotona tehtävän PEF-seurannan avulla.
Valtakunnallista astmapäivää vietettiin 7. toukokuuta.
