Lounais-Häme

Asumismenorajoissa on eroja

Yksiasuvalta toimeentulotuen saajalta voidaan Forssassa hyväksyä asumismenoja 429 euroa kuussa, mutta Jokioisilla 30 euroa enemmän.

Lounais-Hämeen kunnista vain Urjalassa yksinasuvien asumismenojen raja on Forssaa pienempi – tai itse asiassa Somerollakin raja asettuu Forssaa pienemmäksi, mutta vain euron verran.

Vaihtelevuutta on myös kahden, kolmen tai neljän hengen asumismenorajoissa. Pääsääntöisesti pienissä kunnissa hyväksytään kaupunkeja korkeammat asumismenot.

Miksi näin on?

Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyi vuoden alusta kunnilta Kelalle.

Ennen kunnat määrittelivät tason eli normin, jota pienemmät asumismenot hyväksytään toimeentulotukea myönnettäessä. Esimerkiksi Forssassa ja Jokioisilla kuntien normit yksinasuville olivat samansuuruiset, 440 euroa.

Vuoden alusta voimaan tulivat Kelan määrittelemät kuntakohtaiset normit.

-Kuntakohtaisia rajoja määritellessämme mietimme lain tavoitteita, kohtuullisia asumismenoja ja yhdenvertaisuutta, ja sitä, mitä tietoja meillä on käytettävissämme. Emme halunneet yksittäisten markkinatietojen pohjalta asettaa rajoja, Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhl kertoo.

-Meillä oli käytettävissämme kahdenlaista tietoa: kuntien itsensä vahvistamat vanhat normit ja yleisen asumistuen saajien vuokratilastot.

Ståhl toteaa, että kuntien normeja ei päätetty yhdenvertaisuuskriteerien mukaisesti, vaan toisissa kunnissa saatettiin jättää harkinnanvaraisuudelle enemmän varaa kuin toisessa.

-Kahdessa samantyyppisessä kunnassa saattoi kohtuullisten asumismenojen raja asettua 550 euroon. Toisessa näkyviin kirjattiin 500 euroa, jonka sai ylittää 50 eurolla. Toisessa taas ilmoitettiin rajaksi suoraan 550 euroa, eikä sitä saanut ylittää, Ståhl avaa.

Siksi Kela otti rajojen määrittelyssä huomioon yleisen asumistuen saajien vuokratilastot.

-Kuvio on monimutkainen, mutta tarkoitus hyvä eli yhdenvertaisuus, Ståhl toteaa.

Asuntotukitilastot kertoivat esimerkiksi Forssasta, että 70 prosentilla yksinasuvilla tuen saajista vuokra on ollut alle 417 euroa. Jokioisilla vastaava summa oli 478 euroa. Siten asumismenorajat ovat Ståhlin mukaan lähellä sitä euromäärää, millä kustakin kunnasta pitäisi saada asunto vuokrattua.

Kelan normit koskevat uusia toimeentulotukiasiakkaita.

Asumismenorajojen tavoitteena on ohjata ihmiset asumaan edullisiin, kohtuuhintaisiin asuntoihin. Kela kuitenkin vakuuttaa, että asumismenojen arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan tarpeet ja todellinen vuokratilanne.

Jos asiakkaan asumismenot ovat Kelan normia suuremmat, Kela arvioi, tarvitseeko nykyistä asuntoaan ottamalla huomioon elinolosuhteet, kuten lasten koulunkäyntimahdollisuudet tai tilan, jota vammainen henkilö tarvitsee apuvälineidensä vuoksi.

Mikäli perustetta ei löydy ja alueelta on löydettävissä halvempi asunto, Kela edellyttää asiakkaan muuttoa. Tällä välin tukea maksetaan suurempien asumismenojen mukaan.

Jos edullisempaa asuntoa ei löydy, Kela hyväksyy jatkossakin suuremmat menot. Sen sijaan jos edullisempi asunto löytyy, mutta asiakas ei halua muuttaa, Kela pienentää hyväksymänsä asumismenot normin mukaisiksi. FL

 

Tukea hyväksyttyihin asumismenoihin
Kela voi myöntää perustoimeentulotukea Suomessa olevan asunnon asumismenoihin.Ennen hakemista pitää kuitenkin selvittää mahdollisuus saada asumistukea ja työttömyysturvaa, jotka ovat ensisijaisia etuuksia perustoimeentulotukeen nähden.Perustoimeentulotukea voi hakea myös siinä tapauksessa, että ei ole vielä saanut päätöstä asumistuesta tai työttömyysturvasta tai ei ole vielä lainkaan hakenut näitä ensisijaisia etuuksia. Perustoimeentulotuki voidaan tarvittaessa myöntää ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan. Silloin myönnetty perustoimeentulotuki vähennetään ensisijaisesta etuudesta.Perustoimeentulotukea haettaessa Kelalle pitää tarvittaessa esittää menoihin liittyvät selvitykset.Vuokra-asunnossa asumismenoina voidaan huomioida kohtuullisen suuruisina vuokra sekä erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset (kuten sähkölämmitys)Omistusasunnossa asumismenoina voidaan huomioida hoitomenot, joita ovat vastikkeet sekä erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset; henkilökohtaisen asuntolainan korot, jos laina otettu asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi.Omakotitalossa asumismenoina voidaan huomioida välttämättömät hoitomenot, kuten lämmityskustannukset, vesimaksut ja kiinteistökohtaiset menot (esim. jätemaksu, nuohousmaksu, vakuutusmaksut, kiinteistövero sekä tontin vuokra) sekä henkilökohtaisen asuntolainan korot, jos laina otettu asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi.Jos vuokraa tai vastiketta maksetaan kunnan järjestämästä palveluasumisesta, se voidaan hyväksyä menoksi kuten muukin vuokra tai vastike.Asumiseen liittyvinä menoina voidaan hyväksyä myös kohtuullisen suuruisina taloussähkö, kotivakuutusmaksu ja saunamaksu kerran viikossa.Menoina ei hyväksytä esimerkiksi pyykkitupamaksuja (sisältyy perusosaan), autopaikkamaksuja (ellei tarve johdu terveydellisistä syistä) ja kodinkoneisiin ja huonekaluihin liittyviä menoja. Näihin on mahdollista hakea täydentävää toimeentulotukea kunnasta.

Uusimmat

Näkoislehti

19.9.2020

Fingerpori

comic