Lounais-Häme

Avunpyynnöt perheiden päihteidenkäytön takia moninkertaistuneet järjestöissä

Pitkittyessään ongelmat voivat aiheuttaa kunnille suuren laskun.
Suomalainen kuluttaa keskimäärin kaksi litraa vähemmän puhdasta alkoholia vuodessa kuin saksalainen – ja kolme litraa enemmän kuin norjalainen. Kuva: Seppo Pessinen
Kuvituskuva: Seppo Pessinen

Päihteidenkäytön takia apua hakevien perheiden määrä on moninkertaistunut, kertovat A-klinikkasäätiö ja Ensi- ja turvakotien liitto. Järjestöjen mukaan apua haetaan kaikkiin perheen ongelmiin, joista monien taustalla vaikuttaa päihteiden käyttö.

Esimerkiksi väkivaltaan liittyvä avun hakeminen on lisääntynyt 44 prosentilla Ensi- ja turvakotien liiton avopalveluissa maalis-huhtikuun aikana verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Eropalveluissa avunhakijoiden määrä on lisääntynyt jopa 60 prosentilla.

–  Päihdeongelman luonteeseen kuuluu, että päihteiden käyttöä peitellään pitkään. Todellinen tilanne salataan niin kauan kuin mahdollista. Koronakriisin aikana monet perheitä kohtaavat tahot ovat joutuneet rajamaan toimintaansa, jolloin riski ongelmien piiloon jäämiselle kasvaa, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Miia Pikulinsky järjestön tiedotteessa.

Suurin osa järjestöjen tarjoamista palveluista toimii edelleen ja niitä on kehitetty korona-aikaan sopivammiksi.

–  Laitospalvelumme toimivat normaalisti koronaan liittyvät varotoimet huomioiden ja poliklinikkapalvelut pyritään ensisijaisesti järjestämään etävastaanottoina, kertoo lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiön omistamasta A-klinikka Oy:stä.

Kunnat merkittävässä roolissa palveluihin ohjautumisessa

Järjestöt painottavat myös kuntien vastuuta perheiden tukemisessa. Esimerkiksi palveluihin ohjautumisessa kunnat ovat tärkeässä roolissa.

–  Osassa kuntia lastenneuvoloiden toiminta on nyt rajattu 0–1- tai 0–2-vuotiaille. Se ei ole viisasta. Kaikkiin lapsiperheisiin pitää nyt olla neuvoloissa yhteys, jotta voidaan havaita kasvaneet riskit. Päihteistä pitää uskaltaa myös kysyä, sanoo pääsihteeri Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitosta.

Pitkittyessään perheiden ongelmat aiheuttavat kunnille suuren laskun, järjestöt muistuttavat.

–  Mitä pidemmälle tilanne etenee, sitä monimutkaisempia lapsiperheiden ongelmat ovat – ja sitä kalliimmiksi niiden ratkominen käy. Pelkästään yhden huostaanoton vuosikustannukset voivat olla 100 000 euroa, järjestöjen tiedotteessa sanotaan. STT

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic