Lounais-Häme

Baddingia opittiin arvostamaan ajan myötä – tuore kirja kertoo legendan huiput ja pohjat läheisten silmin

Vaikka Rauli “Badding” Somerjoki kasvoi ja varttui Somerolla, syntyi hän itse asiassa Helsingin Kätilöopistolla.

Raulin Somerolla asuneet vanhemmat Gunnar ja Elina valitsivat Helsingin synnytyspaikaksi, koska Raulin isoveljen Karin kotisynnytyksessä oli ollut ongelmia.

Somerjoen viisilapsisen perheen kotipaikka oli Hirsjärven kylä kymmenen kilometrin päässä Someron keskustassa. Rauli aloitti koulutiensä Hirsjärven kansakoulussa ja jatkoi myöhemmin Someron yhteiskoululla, jossa jäi kahdesti luokalleenkin. 1960-luvulla Somerjoet perustivat kioskin, joka on yhä pystyssä Somerolla Helsingintien varrella.

Perheen elämä oli taloudellisesti niukkaa, ja luonnosta tuli jo nuorella iällä Raulille tärkeä henkireikä, josta hän osasi nauttia myös myöhemmin. Toinenkin henkireikä löytyi Somerolta jo nuorena – nimittäin musiikki. Varsinaista uraansa muusikkona Somerjoki aloitteli 1960-luvulla yhdessä hyvän ystävänsä Rauli “Rafe” Tanskasen kanssa.

Someron ensimmäinen rock-yhtye perustettiin 1960-luvun puolivälissä, kun Kari ja Rauli Somerjoki sekä kolme heidän ystäväänsä panivat pystyyn The Five Yes -yhtyeen. Bändi keikkaili pääosin menestyksekkäästi lähiseudulla. Tammelan Ryskeen elotansseissa esiintyminen tosin meni enemmän tai vähemmän mönkään, kun yleisö odotti perinteistä tanssiorkesteria rock-bändin sijaan. The Five Yes sai niskaansa kolikoita, pieniä kiviä ja käpyjä. Saipa Badding jalkaansa mädäntyneen lehmäntatinkin.

 

Omallakaan kylällä ei oikein osattu arvostaa muusikkouraansa aloitellutta Somerjokea.

Kun nuori Somerjoki ja Tanskanen musisoivat Someron kaduilla, saivat he osakseen lähinnä pään pyörittelyä ja paheksuntaa – menisivät töihin laiskurit, moni ohikulkija totesi.

-Rauli oli täällä helvetin klassinen tapaus. Se oli jo Unto Monosen kohdalla sama juttu. Baddingin tyylisessä tapauksessa kylähullun rooli langetetaan ihmiselle – ellei sitten kyseessä ole hyväksyttyjä biisejä laulava keskivertokulkija, Tanskanen muistelee.

Somerjoki itsekin koki, ettei sovi “keskivertokulkijan” muottiin, eikä hän tosiaankaan tyytynyt olemaan hyväksyttyjen laulujen lauleskelija. 1960-luvulla jopa valtakunnallista pahennusta herätti, kun Somerjoki oli mukana toisen somerolaisen, M. A. Nummisen, kanssa laulamassa Jyväskylän Kesän Kulttuuripäivillä esimerkiksi Jenkkaa ulkosynnyttimistä. Myöskään omalla aikakaudellaan poikkeuksellisen roisi käännöskappale Fiilaten ja höyläten, jolla Badding löi vuonna 1973 lopullisesti läpi Suomen musiikkitaivaalle, ei kerännyt suurta kiitosta kaikkien somerolaisten keskuudessa.

-Se rupes jakamaan täällä porukkaa kahtia. Puritaanit rasvasivat kivääreitään, että ei jumalauta tuo ole Somerolta – täältä perusarvojen kehdosta, Tanskanen kuvailee.

 

Kun Somerjoki oli teini-ikäinen, nuorten oli hankala hankkia Somerolla elantoa.

-Työpaikan saanti on todella erittäin rajoitettua. Sesonkiaikana löytyy tietenkin maanviljelyksen parista joitakin töitä. Teollisuuden puuttuessa suuremmassa määrin ei kerta kaikkiaan pystytä nuorisolle järjestämään työtä, ja tällaisen pienen paikkakunnan puutteet heijastuvat sitten myös asukkaiden sosiaalisiin mukavuuksiin, Somerjoki tiivisti Kari Lempisen toimittamassa Rokkaaja Somerolta -radiohaastattelussa vuonna 1974.

Sosiaalisilla mukavuuksilla Somerjoki tarkoitti sitä, ettei paikkakunnalla ollut oikein mitään tekemistä.

-Nuorison vapaa-ajan ongelmat ovat hyvin suuret, tiedän sen itsestäni. Jos on täyttänyt 18 vuotta, niin on mahdollisuus mennä kapakkaan tai sitten tanssilavalle, ja siinähän ne sitten onkin. Esimerkiksi disco puuttuu Somerolta kokonaan.

Kun Somerolla ei oikein ollut mahdollisuuksia, hakeutui Somerjoki pääkaupunkiseudulle. Vakituisen työn Helsingistä hän sai vuonna 1965. Ura mainostoimistossa jäi lyhyeksi, mutta muutto Helsinkiin takasi musiikkirintamalla askeleita eteenpäin. Armeijan jälkeen kesällä 1968 Somerjoki palasi asumaan vielä kotimaisemiinsa, kunnes loppuvuodesta muutti uudestaan Helsinkiin. Aluksi Somerjoki eli “romanttista kulkurielämää” tuttujensa luona, myöhemmin hän muutti M. A. Nummisen ja tämän naisystävän asuntoon.

Vaikka Somerjoki ei enää palannut vakituisesti asumaan Somerolle vaan asui lopun elämäänsä eri puolilla pääkaupunkiseutua sekä esimerkiksi Järvenpäässä, oli Somerolla Baddingille aina suuri merkitys.
Elina-äiti jäi asumaan Somerolle edelleen, Gunnar-isä oli kuollut vuonna 1962. Raulin ja Elinan suhde oli lämmin, ja Badding kävikin usein Somerolla tervehtimässä äitiään.
Someron merkityksestä Baddingille kielii kappale Bussi Somerolle. Kotiseuturakkaan kappaleen on kirjoittanut Raul Reiman Baddingin ohjeiden mukaisesti.
“Bussi Somerolle ei voi ajaa ojaan / sillä kotiin siinä tulossa mä oon. / Ja kun painan pääni tuttuun selkänojaan / olen rakastunut vanhaan Someroon”, laulun kertosäkeessä kuvaillaan.
– Kyllä Rauli rakasti Someroa. Ei hän olisi laulanut esimerkiksi Bussi Somerolle -kappaletta, jos hän ei seisoisi sataprosenttisesti sen takana, Jukka Rajala sanoo.
Somerolla käytiin myös ottamassa kuvitus yhteen levyn kanteenkin. Sydän lämpöä täys -albumin kansikuvassa Somerjoki on puinen onkivapa kädessään Someronjoella.

Somero tiesi Somerjoelle aina myös mahdollisuutta rauhoittumiseen. Somerjoki kärsi uransa aikana esiintymiskammosta ja masennuksesta, joiden iskiessä kotikonnut tarjosivat pakopaikan.
– Rauli haki Somerolta rauhaa Helsingin humusta. Uskon myös, että hän inspiroitui kotimaisemissa Someron metsissä ja luonnon keskellä, Rajala sanoo.
Viimeiseksi jäänenä kesänään 1986 Somerjoki vietti aikaa Somerolla. Kotimaisemissa Badding sai mahdollisesti myös inspiraation tangoon Ilta Hirsjärvellä. Kappale jäi kuitenkin hahmotelman asteelle. Somerjoki kuoli alkoholimyrkytykseen pitkään jatkuneen keuhkokuumeen jälkeen Helsingissä tammikuussa 1987.
Somerjoki on haudattu Someron hautausmaalle.

Etenkään uransa alkuvuosina Somerjokea ei kotimaisemissaan suurissa määrin arvostettu, mutta Rauli Tanskanen näkee, että tällä hetkellä arvostus on puhdasta ja aitoa.
– On hienoa, että tietyn suvantovaiheen jälkeen on taas uusi sukupolvi, joka on aivan kuumana Raulin perään, Tanskanen kertoo.
Kohonneesta arvostuksesta kertovat esimerkiksi kaupungin keskustaan pystytetty muistomerkki Badding-pysäkki, viime vuonna tanssipaikka Esakalliolla esitetty Badding-musikaali sekä muistokohteena ja nähtävyytenä yhä toimiva Baddingin kioski Paratiisi.
– En halua nähdä siinä enää mitään ristiriitaa, enkä ajatella, että joku haluaisi nyt jälkikäteen hyötyä Baddingin nimestä, Rajala sanoo.
– On vain hienoa, että häntä osataan nyt arvostaa. Muistomerkki puhuu omaa kieltään, Rajala sanoo. FL

 

Lähteinä on käytetty Kaita polku – Rauli Badding Somerjoen tarina -kirjaa (Jukka Rajala, 2018). Lisäksi on haastateltu Jukka Rajalaa. 

 

Rauli "Badding" Somerjoki
Laulaja ja lauluntekijä Rauli Aarre Tapani Somerjoki syntyi Helsingissä 30.8.1947 somerolaisille Gunnar ja Elina Somerjoelle.Gunnar muutti alkuperäisen sukunimensä Johansson Somerjoeksi vuona 1936, oletettavasti Someronjoen mukaan.Perheeseen kuuluivat myös isoveli Kari, pikkusiskot Mailis ja Raija sekä viisi vuotta Raulia vanhempi siskopuoli Helena.Isoveli Karia kutsuttiin koulussa Iso-Puteksi ja Raulia Pikku-Puteksi. Putte muovautui ensin muotoon Putty ja myöhemmin Raulin lempinimi muuttui Plastic Paddingiksi. Jossain vaiheessa lempinimi lyheni muotoon Padding, joka myöhemmin muuttui muotoon Badding.Muusikon uraa Somerjoki aloitteli 1960-luvulla Somerolla.Baddingin ensimmäinen yhtye oli The Five Yes. Myöhemmin hän soitti Suomen Talvisota 1939–1940 -yhtyeessä.Soolouralle Badding siirtyi vuonna 1970.Somerjoen hitteihin kuuluivat muun muassa Paratiisi, Fiilaten ja höyläten, Ja rokki soi, Bensaa suonissa, Ikkunaprinsessa, Tähdet, tähdet, Valot ja Laivat.Badding kuoli 14.1.1987 Helsingissä alkoholimyrkytykseen 39-vuotiaana. Ennen kuolemaansa Somerjoki oli kärsinyt pitkään keuhkokuumeesta.Somerjoki on haudattu Someron hautausmaalle vuonna 1989 tapaturmaisesti kuolleen veljensä Karin viereen.

Uusimmat