Lounais-Häme

Biljardi yhdisti Forssan seudun säätyläiset

Oma konjakkitynnyri, soittokunta, huvila Pyhäjärven rannalla, tanssiaisia ja klubiemäntiä.

Forssan Biljardiklubin 140-vuotinen historia on vähintäänkin prameileva. Vaikka nimestä voisi toisin päätellä, klubin ensisijainen tarkoitus ei ollut kokoontua pelaamaan biljardia, vaan koota Forssan, Tammelan ja Jokioisten säätyläiset seurustelemaan.

Forssan Biljardiklubi perustettiin tehtailija Axel Wilhelm Wahrenin johdolla, joten klubissa toimi alusta saakka runsaasti Forssa-osakeyhtiön johtoa. Myös monia muita yhteiskunnallisesti korkeassa asemassa olevia kutsuttiin mukaan toimintaan. Lääkärit olivat erityisen vahvasti edustettuina.

Ei ole mitenkään tavatonta, että säätyläiset kokoontuivat nimenomaan biljardipöydän ääreen 1800- ja 1900-luvun Suomessa. Biljardilla oli tuolloin maine älymystön pelinä. Maailmallakin biljardia oli pelattu jo 1400-luvulta lähtien etenkin hoveissa ja kartanoissa.

Uskonnolliset piirit eivät pitäneet biljardin peluuta läheskään niin paheksuttavana kuin vaikkapa korttipelien pelaamista. Tässä mielessä biljardi oli Forssassakin mitä parhain tekosyy koota ammattiväki, työnjohtajat, insinöörit ja konttoriväki yhteen.

Vaikka biljardi oli tunnettu säätyläisten harrastuksena, sillä oli myös rosoinen puolensa. Siinä missä herrat pelasivat biljardia kartanoissaan, huijarit harjoittelivat pelaamista hämärissä kapakoissa.

Myös Forssassa rosoisuus ylsi Biljardiklubin toimintaan. Herrojen päähänpistot herättivät toisinaan paheksuntaa ravitsemusliikkeissä, eikä kieltolakikaan rajoittanut säätyläisten viehtymystä konjakkiin. Kuten tuore historiikki asian ilmaisee, biljardi unohtui juhlien takia.

Klubin aktiivinen toiminta on jatkunut 2000-luvulle asti, mutta kun Finlaysonin tekstiiliteollisuus alkoi kadota Forssasta, myös biljardiklubin toiminta muuttui.

Klubi on rauhoittunut selvästi railakkaasta menneisyydestään. Rantahuvilat on myyty, soittokunta lopetettu, eikä klubiemäntiä enää tarvita.

Klubiin kuuluu vielä tänäkin päivänä vain kutsuttuja paikkakunnan vaikuttajia, mutta juhlat ovat toisenlaisia kuin ennen. Jäsenten vuosi koostuu kolmesta päätapahtumasta: viattomien lasten päivän juhlasta, Martinhanhijuhlasta ja vuosikokouksesta.

-Pitää kuitenkin ilolla todeta, että jäsenten seurusteluyhteydet ovat samalla tasolla kuin silloin ennen, puheenjohtaja Kari Heidenstrauch sanoo.

Nyt 140-vuotias klubi aikoo myös palauttaa biljardiharrastuksen toimintaansa.

Klubin vanha biljardipöytä sijaitsi yli 40 vuotta Forssan klubin saunarakennuksen biljardihuoneessa ja oli jäänyt sijaintinsa vuoksi vähälle käytölle. Pöytä pääsee nyt sellaiseen paikkaan, jossa klubilaiset voivat sillä helposti pelata. Biljardipöydällä on tunnearvoa, koska se on palvellut uskollisesti klubilaisia 1900-luvun alkuvuosikymmenistä lähtien. Kukaan ei tiedä tarkasti, milloin kääntöpöytä on tuotu Berliinistä Forssaan, mutta pöydän rakenteissa on vuosiluku 1901.

-Kyllä me klubilaiset yhä pyrimme hallitsemaan poolit, snookerit ja keilapelit. Pitää alkaa harjoitella enemmän, puheenjohtaja sanoo.

Wahren-suvun päämies Kari Wahren vaimoineen kunnioitti lauantai-iltana pidettyä klubin 140-vuotisjuhlaa. FL

Lähteet: Forssan Biljardiklubin 140-vuotishistoriikki ja Suomen Biljardiliiton verkkosivut

Herroja jahuijareita
Biljardi kehittyi keskiajalla ulkona pelatusta, krokettia muistuttavasta pelistä.1400-luvulla peli vietiin sisätiloihin ja nostettiin pöydälle.Harrastus levisi Ranskasta muualle Eurooppaan. Erityisen suosion se sai Englannissa.Biljardia pidettiin älymystön harrastuksena, mutta toisaalta se oli myös alusta asti hämyisten kapakoiden peli.Jo 1600-luvulla harrastajia varoiteltiin huijareista, jotka käärivät voitot. Biljardi tuli Suomeen 1700-luvun puolivälissä.Helsingin ja Turun ulkopuolella biljardi yleistyi vasta 1800-luvulla.Forssan Biljardiklubi perustettiin 1876.Forssan klubi on Suomen viidenneksi vanhin rekisteröity yhdistys.Vasta 1900-luvulla keskiluokka löysi biljardin.

Kaupallinen yhteistyö