Lounais-Häme

Biojäte eksyy yhä harvemmin sekajätteeseen

Biojätteen erilliskeräys toimii hyvin Forssan seudun kerros- ja rivitaloissa. Pientaloista biojätettä sen sijaan menee edelleen jonkin verran sekajätteen joukkoon.

-Keräilyä on tehty jo parikymmentä vuotta, joten asukkaat ovat oppineet siihen. Keräily pitää järjestää kaikissa viiden tai useamman huoneiston kiinteistöissä, palvelupäällikkö Anne Sjöberg Loimi-Hämeen jätehuollosta muistuttaa.

-Tarkkoja prosentteja biojätteen osuudesta on vaikea sanoa, mutta kyllä biojätteen osuus sekajätteessä on vuosi vuodelta vähentynyt, Markku Nummela sanoo. Loimaan jäteaseman hoitaja tuuraa kesällä koneenkuljettajaa sekajätteen käsittelyssä Forssan Kiimassuolla.

Käyttöpäällikkö Mika Helkearo Loimi-Hämeen jätehuollosta muistuttaa, että hyötykäytön onnistuminen vaatii paljon lajittelulta jätteen syntypisteessä.

-Kuljetuksen jälkeen jätteet ovat aikamoisena mössönä; sieltä on enää vaikea lajitella eri jätteitä.

Anne Sjöberg kannustaa myös pientaloja biojätteen erilliskeräykseen, mikäli kompostointiin ei ole intoa tai mahdollisuuksia esimerkiksi tontin pienuuden vuoksi.

-Viiden talon kimppa toimisi jo hyvin. Yksinään erilliskeräykseen ei kannata lähteä, koska se tulee liian kalliiksi. Biojäteastia täytyy nyt kesäaikaan tyhjentää viikoittain, jotta se ei rupea haisemaan.

Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamisesta tavanomaisen jätteen kaatopaikalle luovuttiin pääosin viime vuoden alussa. Valtioneuvoston asetusten mukaan jätettä hyödynnetään yhä enemmän materiaalina ja energiantuotannossa.

Biojätettä saa edelleen laittaa sekajätteen joukkoon alle viiden huoneiston kiinteistöissä, mutta suositeltavaa tämä ei missään tapauksessa ole.

-Sekajäte lähtee meiltä poltettavaksi, ja märkä jäte vaikeuttaa polttoa. Ei kukaan omassa tulisijassakaan biojätettä polta, Anne Sjöberg sanoo.

-Lisäksi kerätty biojäte muuttuu uusiksi tuotteiksi, ja on haaskausta jättää raaka-aine käyttämättä.

Kun sekajäte vielä meni kaatopaikalle, biojäte sekajätteen joukossa aiheutti metaanipäästöjä.

-Nyt metaani pystytään jo keräämään. Poltossa syntyy edelleen tietysti hiilidioksidia, Sjöberg kertaa.

Forssan seudulta kerättävästä biojätteestä tehdään biokaasua Envor Biotechin biokaasulaitoksessa. Biojätettä kertyy alueelta vuodessa noin 2200 tonnia.

Loimi-Hämeen Jätehuollon pohjoisilla alueilla biojäte menee Hallavaaran biokaasulaitokseen. Sekajäte taas kuljetetaan Forssan Kiimassuolta edelleen Riihimäellä sijaitsevaan Fortumin jätevoimalaan, joka tuottaa kaukolämpöä ja sähköä.

Jonkin verran biojätettä eksyy sekajätteen joukkoon niissäkin kiinteistöissä, joissa erilliskeräys on järjestetty.

-Se nyt on jo ihan älytöntä maksaa keräilystä ja jättää käyttämättä helppo mahdollisuus biojätteen kierrätykseen. Jäte on lajiteltava keittiössä, Sjöberg sanoo.

Sjöberg kannustaa ottamaan yhteyttä Loimi-Hämeen Jätehuoltoon aina, jos jokin asia askarruttaa.

-Nettisivuilta löytyy vastaus useimpiin kysymyksiin. Kompostointiohjeilla kokematonkin pääsee liikkeelle biojätteen kierrätyksessä, Sjöberg vinkkaa.

Uusimmat

Näkoislehti

14.7.2020

Fingerpori

comic