Lounais-Häme

Biotalousinsinööreillä toinen jalka yrityksessä jo kouluaikana

Suomen ensimmäistä biotalousinsinöörien koulutusohjelmaa kehitetään tiukassa yhteistyössä kierto- ja biotalousalalla toimivien yritysten kanssa.

Hämeen ammattikorkeakoulun uusi koulutusohjelma aloitti tänä syksynä Forssassa.

Uutta linjaa pystyy biotalousinsinöörien koulutusohjelman koulutuspäällikkö Jari Mustajärven mukaan räätälöimään pitkään toiminutta koulutuslinjaa sulavammin muuttuvan maailman ja yritysten tarpeisiin. Siksi HAMK kartoittaa koko ajan yritysten mahdollisia toiveita ja tarpeita.

-On tärkeää, että osaamme tehdä sellaista koulutusta, joka palvelee yritysten tarpeita, osumme oikeaan saumaan ja osaamme opettaa oikeita asioita, Mustajärvi kertoo.

-Haluamme nimenomaan yrityslähtöistä koulutusta, emmekä sitä, että opettaja vain opettaa itse oppimansa tai lukemansa tiedon pohjalta.

 

Yritysyhteistyöllä yritetään varmistaa, että opiskelijat ovat valmistuessaan mahdollisimman lähellä oman alan nykyhetken ja myös tulevaisuuden vaatimuksia.

-On myös tärkeää, että opiskelijat saavat luotua kontakteja yrityksiin jo koulutuksen aikana. Kun yritykset ovat tuttuja, on helpompi työllistyä tai perustaa omaa yritystä, Mustajärvi kertoo.

Forssalaisen Envor Groupin hallituksen puheenjohtaja Mika Laine toteaakin, että nykyaikana tilanteet muuttuvat työmaailmassa hyvin nopeasti.

-Muutenkin biotalous on haastava koulutuksellisesti, koska ala vaatii monialaosaamista. On vaikea kysymys, pitäisikö olla erikseen esimerkiksi sähköinsinööriä, automaatio-osaaja ja prosessiosaajaa, joista se biotalousosaaminen koostuu, vai yksi linja. Siihen ei varmaan kukaan osaa antaa oikeaa vastausta, Laine pohtii.

-Haluamme olla mukana kehittämässä linjaa, jotta koulutusohjelmaa voi viedä oikeaan suuntaan.

 

Jo tänä syksynä alkanut yhteistyömuoto on ollut yritysten kanssa tehtävät erilaiset projektit, joita jatkossa halutaan selvästi lisätä.

Mustajärvi kertoo, että opiskelijoilta tuli syksyllä palautetta, jossa toivottiin projekteihin enemmän opettajien ohjausta. Mustajärven mukaan kyse ei silti ole siitä, että projekteissa opiskelijat jätettäisiin oman onnensa nojaan ilman opettajan ohjausta.

-Se on enemmän järjestelykysymys. Korjaamme asiaa jatkossa niin, että lähes joka päivä tapahtuisi jotain, jossa on opettajia mukana.

 

Yhteistyömuotoja kartoitetaan koko ajan lisää. Perjantaina Kehräämöllä HAMK:n tiloissa koulutusohjelman edustajat kokoontuivat paikallisten yritysten kanssa saman pöydän ääreen keskustelemaan biotalousinsinöörilinjasta.

Mustajärvi esitteli paikallisille yrityksille linjan koulutussuunnitelmaa ja otti vastaan kehitysehdotuksia.

-Yritysten edustajat heittivät aika paljon ideoita siitä, mitä haluaisivat koulutukseen lisää ja miten voisivat olla toteutuksessa mukana, Mustajärvi kertoo.

 

Tapaamisessa oli esimerkiksi Loimi-Hämeen Jätehuolto oy:n, Envor Group oy:n ja Joecon oy:n edustajia.

-Koulutuksessa on hyviä asioita. Oli kuitenkin kaksi tärkeää osa-aluetta, jotka eivät ehkä näkyneet riittävästi: itse prosessiin liittyvä taselaskenta sekä taloudellinen puoli, joka alaan liittyy. Näissä saisi olla enemmän painopistettä, Laine sanoo.

Tulevaisuudessa yritykset saattavat tarjota projektien ja harjoittelupaikkojen lisäksi esimerkiksi yritysvierailuja ja tietoiskuja ajankohtaisista aiheista.

Perjantain tapaamisessa esiin nousi myös ajatus siitä, että opiskelijoilla olisi yrityskummeja, jotka olisivat mukana opiskelijoiden arjessa ja ohjaamassa opinnoissa.

 

Laine ja Mustajärvi näkevät, että jatkuva yhteistyö ja vuoropuhelu hyödyttävät niin yrityksiä, opiskelijoita kuin kouluakin.

-Yhteistyö voi avata opiskelijoille ovia. Jos me taas saamme tarvittaessa opiskelijoiden kautta esimerkiksi joustoa, se voi auttaa meitä kehittämään bisnestämme ja luomaan uusia vakituisia työpaikkoja. Se taas voi avata tulevaisuudessa työllistymismahdollisuuksia nykyisille opiskelijoille, Laine pohtii.

-Tässä on kehitysmahdollisuuksia niin yrityksellä kuin opiskelijoillakin. FL

 

Linja käyntiin vajaalla ryhmällä
HAMK:n täysin uuteen biotalousinsinöörin koulutukseen toivottiin yhteensä 60 opiskelijaa. Tällä hetkellä linjalla on opiskelijoita koulutuspäällikkö Jari Mustajärven mukaan noin 35.Valinnat tehtiin pääsykokeen perusteella.- Ajattelimme toki alun perinkin, että tavoiteluku on aika iso, eikä siihen välttämättä päästä, Mustajärvi kertoo.- 35 on jo aika mukava määrä. Ja mitä pienempi ryhmä, sitä enemmän on mahdollisuuksia yksilölliseen ohjaukseen.Mustajärven mukaan biotalousinsinöörin koulutusohjelma on lähtenyt käyntiin ilman suurempia ongelmia. Koulutuksen rakennetta viilataan koko ajan opettajien ja opiskelijoiden toiveiden ja huomioiden mukaan. – Meidän ei tarvitse nyt hitsata asioita viiden vuoden päähän lukkoon. Voimme matkan varrella koko ajan tehdä hienosäätöä, jos esimerkiksi jokin osa-alue nousee tärkeämmäksi.- Tämä on myös jatkuvaa vuoropuhelua henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä, Mustajärvi kertoo.

Uusimmat