Lounais-Häme

Budjettikuri puri: Forssan kaupungin talous ylsi plussalle viime vuonna

Forssan kaupungin viime vuotta värittivät paikalliset sote-ratkaisut. Yhteisyrityksen perustaminen kaatui, mutta sen jälkeen kaupunki on palannut uuden kaupunginvaltuuston ohjauksessa kiltisti mukaan maakunnan vetämään valmisteluun. Samalla ns. Forssan mallia on ajettu osittain alas, kuten kaupunginjohtaja Jari Kesäniemen tilinpäätöstä koskevassa mediatiedotteessa todetaan.

Kaupunginhallitus päätti maanantaina esittää kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen hyväksymistä.

Viime vuodelta siirtyi tälle vuodelle myös kouluverkkoa koskevan linjauksen tekeminen valtuustossa. Forssa on palveluiltaan ja taloudeltaan kunnossa, mutta suuret investointilinjaukset ovat tulossa ratkaisuun.

Kouluverkon lisäksi myös Loimi-Hämeen Kuntapalveluiden uuden keskuskeittiön toteuttaminen edellyttää linjauksia. Kun investoinneissa on eletty suvantovaihetta, kaupungin lainamäärä on pysynyt samalla tasolla viimeiset kolme vuotta.

Kaupungin oma lainamäärä oli viime vuoden lopussa 1 741 euroa asukasta kohden. Konsernilainat huomioiden lainamäärä kohoaa kuitenkin jo 3 829 euroon asukasta kohden. Lainamäärä jää alle maan kuntien keskiarvon.

Viime vuonna investoinnit jäivät alhaiselle 5,2 miljoonan euron tasolle. Investointien yhteismäärästä kaupungille kuuluvan Forssan vesihuoltoliikelaitoksen osuus oli 1,5 miljoonaa euroa.

Kaikkiaan jätevesipuhdistamon uudistaminen ja laajentaminen on maksanut 9,3 miljoonaa euroa.

Viksbergin kaatopaikan ennallistamiseen kaupunki käytti viime vuonna 1,6 miljoonaa euroa. Vuosina 2016 ja 2017 vuosi kate on riittänyt kattamaan investointien omahankintamenot.

Vuosikate heikkeni viime vuonna noin kaksi miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattaessa. Yhteenlaskettu ylijäämä ylitti yhdeksän miljoonan euron summan. Ylijäämä ei ole riihikuivaa rahaa, vaan kuntatalouden tasapainon mittari.

Vaikka työttömyys laski viime vuonna jo selvästi, pysyi se edelleen korkealla tasolla, keskimäärin 12,8 prosentissa.

Kesäniemi nostaa tilinpäätöksen esittelyssä esille kipupisteen, joka vaivaa koko maakuntaa. Vuodesta 2000 Forssan väkimäärä on pudonnut noin 1 300 henkilöllä.

Suuntaus on ollut näkyvissä jo parinkymmenen vuoden ajan. Kun vuonna 1997 forssalaisia oli 19 124, oli väkimäärä pudonnut viime vuoden vaihteessa jo 17 186:een. 20 vuodessa väkimäärä pieneni vajaalla 2 000 hengellä.

Kesäniemi korostaa myös Forssan seudun kuntien välistä yhteistyötä, josta esimerkkinä on yhteisen henkilöstön käyttö.

Tänä vuonna Forssa on laatimassa kaupunkikonserniohjelmaa, johon kuuluu elinvoimaohjelman laatiminen ja sen jalkauttaminen.

Forssa on kaupunkina panostanut elinvoiman lisäämiseen. Kaupungin omistuksessa oleva Forssan Yrityskehitys (FYK) on saanut uuden hallituksen ja toimitusjohtajan. Tavoitteeksi on asetettu työpaikkojen ja väkimäärän lisääminen Forssassa.

Kaupungin taloudellista liikkumavaraa pienensi viime vuonna valtionosuuksien lasku edellisen vuoden 41,9 miljoonasta eurosta 40,2 miljoonaan euroon.

Sote-menot söivät kaupungin toimintamenoista viime vuonna peräti 63 prosenttia. Palkkoja ja palkkiota kaupunki maksoi viime vuonna yhteensä 22,5 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna summa oli 22,8 miljoonaa euroa.

Kesäniemi sanoo tilinpäätöksen tuloksen olevan hyvä ja kertovan myös henkilöstön kyvystä tuottaa palveluita tuloksellisesti.

-Tällä hetkellä kuntapuolella jännitetään miten sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännölle käy. Itse ymmärrän sote-uudistuksen tarpeellisuuden mutta uuden hallintotason perustaminen maakunnan muodossa on kokonaan toinen asia. Kysymyksessä on suurimpia hallinnollisia uudistuksia koskaan Suomessa. Mukana on ennen muuta voimakasta poliittista tahtoa ja lobbausta, Kesäniemi sanoo.

Hänen mukaansa kuntien asema tulee maakuntien syntyessä muuttumaan kokonaan. Kesäniemi ei lähde ennakoimaan kuinka sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän lainsäädännön käy eduskunnassa.

Kesäniemen mukaan hyvä taloudellinen tulos viime vuodelta antaa hyvän pohjan lähteä tekemään uudistuksia forssalaiseen palveluverkkoon ja panostuksiin elinvoimaan.

-Forssan seutu tarvitsee uusia työpaikkoja ja ihmisiä. Elinvoiman rakentamisessa riittää tehtävää, Kesäniemi sanoo.

Kuntatalouden näkökulmasta kunnan itse keräämät verotulot ovat yhä keskeisemmässä roolissa kunnan talouden liikkumavaran saavuttamisessa. Työllisyyden parantuessa myös veropohja laajenee.

Kesäniemi korostaa sitä, että kaupungin tulevaisuuden rakentamiseen voi vaikuttaa parhaiten tekemällä se itse. Kesäniemi luottaa Forssalla olevan edessään hyvä tulevaisuus kasvavana seutukaupunkina. FL

Uusimmat