Lounais-Häme Forssa

Canthin aikana lääketieteen avulla hiljennettiin hysteerinen nainen – Historioitsija näkee nykyajan medikalisaatiossa paljon samaa

Minna Canthin syntymästä tulee pian kuluneeksi 175 vuotta. Canthin teoksista välittyvä ihmiskuva ei ole tässä ajassa kuitenkaan vanhentunut.
Ikääntyvien yliopiston verkkoluennot käsittelevät elämän eri osa-alueita. Keskiviikkona vuorossa oli Minna Canthin juhlavuotta juhlistava luento, jossa pureuduttiin Canthin ihmiskuvaan. Kuvaaja: Tapio Tuomela
Ikääntyvien yliopiston verkkoluennot käsittelevät elämän eri osa-alueita. Keskiviikkona vuorossa oli Minna Canthin juhlavuotta juhlistava luento, jossa pureuduttiin Canthin ihmiskuvaan. Kuvaaja: Tapio Tuomela

Minna Canth on yksi Suomen historian ikonisimpia, vahvimmin rakentuneita ja myyttisimpiä hahmoja. Canth tunnetaan kirjailijana, yhteiskunnallisena ajattelijana ja lehtinaisena. Sellaisillakin ihmisillä, jotka eivät ole lukeneet Canthin teoksia, on jonkinlainen käsitys siitä kuka ja millainen Minna Canth oli.

Canthin syntymästä tulee 19. maaliskuuta kuluneeksi 175 vuotta. Siksi Suomen johtavimmalla Canth-asiantuntijalla, tietokirjailija ja kirjallisuushistorioitsija Minna Maijalalla on kiireinen kevät.

Keskiviikkona hän luennoi Canthin ihmiskuvasta Jyväskylän Ikääntyvien yliopiston verkkoluentosarjassa, jota pääsi Wahren-opiston järjestämänä seuraamaan myös Forssan kirjastotalon Brander-salissa.

Canthilta puuttui aatteellinen eetos

Maijala luotasi luennollaan erityisesti Canthin tuotantoa, sivuten myös elämäntarinaa. Maijala on väitellyt vuonna 2008 Canthin tuotannon psykologisesta ihmiskuvasta. Väitöksensä jälkeen hän on tutkinut lisää Canthin elämää ja kirjoittanut tämän elämäkerran. Alkuvuonna on julkaistu Maijalan toimittama kokoelma Canthin tuntemattomammista novelleista sekä Maijalan esseekokoelma Canthista.

Maijalan kiinnostus Canthiin syntyi nimenomaan lukemisen kautta. Hän kiinnitti Canthin teoksissa huomiota muun muassa ihmisen psyykeen ja tunteiden käsittelyyn.

– Tunteita arvotetaan eri aikoina eri tavalla. Toisina aikoina tunteet koetaan uhkaaviksi, ahdistaviksi ja sellaisiksi, mitä pitää pyrkiä yhteiskuntajärjestyksen nimessä suitsimaan.

 

Lue myös: Kaari Utrio Minna Canthista: Historiamme voimanainen voitti köyhyyden ja asenteet

 

Minna Canth käsitteli teoksissaan muun muassa ihmisarvoa, elämän merkitystä ja yhteiskunnallisia epäkohtia. Canth asetti kyseenalaiseksi monet yhteiskunnan vallitsevat arvot ja normit.

– Canth ei ollut kuitenkaan siinä mielessä yhteiskunnallinen tai aatteellinen kirjoittaja, että hän ei tarjonnut teoksissaan valmiita ratkaisuja siihen, mitä yhteiskunnassa pitäisi tehdä toisin, Maijala huomautti.

Canth pyrki niin sanottuja tuhokertomuksia esittämällä osoittamaan, että ongelmia on, ja jotakin niille pitäisi tehdä. Hän pyrki siihen, että lukija alkaisi pohtia asioita yhteiskunnallisesti.

– Kirjallisuus ja näytelmät olivat sen ajan joukkotiedotusväline, joiden avulla pystyi välittämään kuvia todellisesta elämästä.

Medikalisaatio leimaa myös nykyaikaa

Canthin aikaa, eli 1800-luvun loppua on kutsuttu medikalisaation ajaksi. Yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä tarkasteltiin lääketieteellisten lasien läpi. Myös kaunokirjallisuudessa monet henkilöhahmot olivat eräänlaisia sairauskertomuksia.

– Erilaiset hermostolliset diagnoosit, kuten hysteria ja neurastenia kytkeytyvät sen ajan valtapyrkimyksiin, arvoihin ja asenteisiin. Hysteriaa on tutkittu esimerkiksi keinona naisen vaimentamiseen. Sorron kohteeksi joutuminen määriteltiin lääketieteelliseksi ongelmaksi.

 

Luitko tämän: Vihapuhe tuntui jo metoo-esitaistelijasta Minna Canthista kauhealta, mutta ei hidastanut taistelua tasa-arvon puolesta – Suurnaisella riittäisi yhä töitä

 

Minna Maijalan mielestä nykyajan ihmiskuvalla on lääketieteellisesti paljon yhteistä Canthin ajan ihmiskuvan kanssa.

– Masennus on yksi keskeisistä tämän päivän lääketieteellisistä ongelmista. Sen sijaan, että syitä mielenterveydellisten ongelmien suureen määrään etsittäisiin yhteiskunnasta, vastuu sysätään medikalisaation kautta yksilölle itselleen, Maijala täräytti.

Maijala listasi masennuksen lisäksi myös ADHD:n ja autismin kirjon kulttuurisesti värittyneiksi sairauksiksi.

– Yhdysvalloissa jopa kymmenen prosenttia ikäluokasta lääkitään ADHD:n takia. On hirvittävä trendi, että sen sijaan, että parannettaisiin yhteiskuntaa lapsille sopivammaksi, lisätään lasten lääkitsemistä. Suomessakin tämä aika laajasti hyväksytään. FL

Ikääntyvien yliopiston verkkoluentosarja jatkuu 17.4. kirjastotalon Brander-salissa. Tuolloin piispa emerita Irja Askola luennoi yhteisen tulevaisuuden rakentamisesta. Luennot sopivat kaikenikäisille.

Uusimmat