Lounais-Häme

Danske rohmuaa asuntolaina-asiakkaita – alennus sitoo velalliset ay-jäsenyyteen

Pankki hämmentää markkinaa uudenlaisella Akava-alella.

Danske Bankin aggressiivinen lainahinnoittelu kantaa hedelmää ja myllää pankkimarkkinaa.

Pankki on alkuvuodesta lähtien myöntänyt palkansaajajärjestö Akavan jäsenille alennushintaisia asuntolainoja ja luvannut alittaa kaikki kilpailijoiden tarjoamat marginaalit.

– Asuntolainaa kysyvien määrä on tuplaantunut viime vuodesta, ja puolet heistä on ollut akavalaisia. Se antaa osviittaa. Erityisedut kiinnostavat, kertoo Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Kenneth Kaarnimo.

Asuntolainan ja ay-jäsenyyden naittaminen on Suomessa uusi päänavaus. Tähän asti finanssituotteisiin liittyvät jäsenedut ovat koskeneet vain vakuutussopimuksia.

Pysyvä alekorko sitoo asuntovelallisen ammattiliiton jäsenyyteen, sillä jos asiakas jättää Akavan, marginaali pomppaa ylöspäin. Erään esimerkkilainan ehdoissa se lähes kaksinkertaistuu.

Pankit taistelevat kokonaisasiakkuuksista, eivät pelkistä asuntolaina-asiakkaista. Kilpailun kiristyessä asuntolaina on muuttunut pitkälti sisäänheittotuotteeksi.

Danske pyrkii kuromaan kiinni OP:n ja Nordean etumatkaa.

– Suomalaisilla on käsitys, että pankin vaihtaminen olisi hankalaa. Siksi pankkimarkkina on muodostunut aika jäykäksi. Suomalainen myös kilpailuttaa asuntolainansa yleensä vain silloin, kun on ostamassa uutta asuntoa, Kaarnimo sanoo.

Hän huomauttaa, että asiakkuuden siirto hoituu nykyään helposti pelkällä valtakirjalla.

Akava-etu kopioitiin muista Pohjoismaista, joissa Danske on tehnyt yhteistyötä Akavan sikäläisten sisarjärjestöjen kanssa.

– Norjassa vastaava yhteistyö aloitettiin vuonna 2015 ja Ruotsissa vuonna 2016, Kaarnimo kertoo.

Danske Bankin osuus suomalaisten kotitalouksien asuntolainoista oli vuodenvaihteessa reilut 11 prosenttia. Ensimmäisen vuosipuoliskon markkinaosuustiedot saadaan syksyllä.

Danske saattaa Kaarnimon mukaan vielä laajentaa järjestöyhteistyötään.

– Sitä voimme katsoa tulevaisuudessa, mutta nyt keskitymme akavalaisten palvelemiseen.

Muut pankit eivät tiettävästi ole ainakaan tällä hetkellä suunnittelemassa ay-alennuksia.

Muut palkansaajajärjestöt eivät Kaarnimon mukaan ole vielä ehdotelleet Danskelle Akava-tyylistä yhteistyötä, vaikka sen voisi kuvitella näppäräksi keinoksi hillitä ay-liikkeen jäsenkatoa.

Epäselvää on, kuinka aktiivisesti Danske ja Akava laina-asiakkaiden ammattiliittojäsenyyksiä vahtivat.

– Tarkastelemme asiaa asiakkaan kanssa asiakassuhteen eri vaiheissa, Kaarnimo toteaa.

Korkeakoulutettujen keskusjärjestöllä Akavalla on noin 600 000 jäsentä. Danske-edun saamiseksi riittää, että toinen pariskunnasta on akavalainen. Liiton vaihtaminen Akavan sisällä ei vaikuta alennukseen.

Kytkykauppa on EU-direktiivillä kielletty, mutta ”yhdistetyt tarjoukset” sallittuja. Pankki siis saa yhdistää asuntolainatarjouksen ja ay-jäsenyyden muttei esimerkiksi määrätä ay-jäsenyyttä asuntolainan myöntämisen ehdoksi.

– Seuraamme tätä ilmiötä kiinnostuneina, mutta ainakaan toistaiseksi siitä ei ole ilmennyt mitään sellaista, johon valvojan tulisi puuttua. Emme ole pitäneet tätä epäasiallisena, kertoo lakimies Sanna Atrila pankkeja valvovasta Finanssivalvonnasta.

Atrila ei osaa sanoa, tiukentuisiko Fivan suhtautuminen, jos halvempia lainoja alettaisiin tarjota esimerkiksi jonkin poliittisen puolueen jäsenille.

– Mutta kyllähän siinä jonkinlainen raja täytyy olla, millaisia variaatioita ja palveluja asuntolainaan saa yhdistää sopivuuden ja kohtuullisuuden näkökulmasta, hän pohtii.

Asuntolainan marginaalien muutoksista on säädetty kuluttajansuojalaissa. Pankki ei voi muuttaa marginaalia yksipuolisesti, mutta Dansken Akava-kuviossa onkin kyse ehdollisesta tarjouksesta, ei ”normaalista” marginaalista.

Sopimusehdoissa on ilmoitettava täsmällisesti alennuksen määrä eli se, paljonko marginaali nousee alennusperusteen poistuessa. Danske on toiminut juuri näin.

– Eteen voi kuitenkin silti tulla erilaisia tilanteita, joissa voidaan joutua arvioimaan, onko esimerkiksi edun poistuminen jollain tavoin kohtuutonta tai vastuullisen luotonannon vastaista, lakimies Paula Hannula Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sanoo.

Samantyylisiä henkilökuntalainoja on jouduttu puimaan riidanratkaisuelimissä, kun jokin odottamaton muutos, esimerkiksi yrityskauppa, on johtanut edun poistumiseen kesken laina-ajan. HäSa

Alennus ei ole muiden syrjintää

Vain akavalaisia koskevassa laina-alessa ei luultavasti ole aineksia syrjintäepäilyyn, vaikka kyse onkin tavallista merkittävämmästä, jopa kymmeniä vuosia kestävästä edusta.

Näin arvelee yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.

– Jollekin tietylle ryhmälle suunnattu markkinointi on sallittua, ja pankkihan saa muutenkin antaa eri ihmisille eri marginaaleja yksilöllisen arvioinnin perusteella, hän sanoo.

– Tilanne olisi kuitenkin toinen, jos esimerkiksi ei-vammaisille ihmisille annettaisiin lainaa edullisemmin kuin vammaisille.

Asetelmaan vaikuttaa sekin, että yhden ryhmän erikoiskohtelu on positiivista. Jos pankki jostain syystä päättäisi tarjota Akavan jäsenille systemaattisesti kalliimpia lainoja kuin muille, erilaista kohtelua olisi vaikeampaa perustella.

Ay-toiminta mainitaan yhdenvertaisuuslaissa yhdeksi syrjintäperusteeksi.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Paula Hannula ei halua arvailla, kuinka asuntovelallisen Akava-edun perumista ja sen kohtuullisuutta arvioitaisiin riitatilanteissa.

– Meillä ei ole olemassa tästä ratkaisukäytäntöä, joten emme voi ottaa siihen kantaa.

Lisää kommentti

Jätä tästä kommenttisi

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic