Lounais-Häme

Diabetesmerkki kaulaan ja hunaja taskuun

Forssalaisella Reijo Saarisella todettiin diabetes vuonna 2004. Aluksi hän sai tablettilääkityksen, mutta myöhemmin hoidoksi vakiintuivat insuliinipistokset.

-Jos olisin alun perin ottanut tämän vakavasti ja muuttanut elintapojani, olisin varmaan pärjännyt tableteilla paljon pidempään, Saarinen toteaa.

Diabetes on joukko insuliinituotantoon liittyviä sairauksia, jotka vaikuttavat verensokeritasapainoon, mutta se on jaettu pääpiirteissään kahteen tyyppiin. Diabeteshoitaja Riitta Salo kertoo, että puhutaan tyypin 1 tai 2 diabeteksesta.

-Tyypin 1 diabetesta on pidetty aiemmin pääasiassa nuoruusiän diabeteksena, mutta nykyään se puhkeaa yhä useammin myös aikuisiällä. Tyypin 2 diabetesta on kutsuttu aikuistyypin diabetekseksi, mutta nykyään sitä ilmenee enenevästi myös nuorilla, jopa lapsilla, Salo korostaa.

Reijo Saarisella on tyypin 2 diabetes. Hän pistää insuliinia vain kerran päivässä ja kertoo, että hänen verensokerinsa pysyy sillä kunnossa. Osa diabeetikoista joutuu pistämään insuliinia useasti päivässä, esimerkiksi aterioiden jälkeen.

Tyypin 2 diabetes onkin yleisempi; siihen sairastuneita Suomessa on noin 300000. Lisäksi moni sairastaa diabetesta tietämättään. Diagnosoimattomia tyypin 2 diabeetikoita arvellaan Suomessa olevan jopa 200000.

-Tyypin 2 geeniä kantaa joka kolmas suomalainen, kertoo Riitta Salo.

Tällöin diabetes voi puhjeta vaikka flunssan seurauksena.

Maailman diabetespäivän teemana Suomessa on tänä vuonna diabeetikon ensiapu. Kampanja kysyy, tunnistatko diabeetikon hypoglykemian eli alhaisen verensokerin ja osaatko auttaa. Kampanja kehottaa diabeetikkoja myös käyttämään diabeteksesta kertovaa ranneketta.

-Lisäksi haluamme muistuttaa, että kadulla makaava ihminen ei välttämättä ole humalassa; hänellä voi olla diabetes ja sairauskohtaus, joka vaatii apua, toteaa diabeteshoitaja Salo.

Diabetekselle ominaista on korkea verensokeri, ja tätä usein hillitään insuliinilla. Kuitenkin liian suuri insuliiniannos, syömisen unohtaminen tai vaikka liikunta voi aiheuttaa diabeetikolle liian alhaisen verensokerin eli hypoglykemian.

Hypo-kohtauksen oireita ovat esimerkiksi nälkä, huimaus, vapina, heikotus, hikoilu, kalpeus, päänsärky tai poissaolevuus. Ensiapu siihen on syödä tai juoda jotakin, missä on sokeria: esimerkiksi mehua, hunajaa, makeisia tai hedelmää. Monilla diabeetikoilla onkin esimerkiksi hunajapusseja mukanaan.

Reijo Saarinen kertoo saaneensa kohtauksen viimeksi noin vuosi sitten.

-Minulla oli ollut parina aamuna peräkkäin alhainen verensokeri. Kolmantena aamuna otin insuliinin ja kupsahdin suihkuun, hän kertoo.

Suihkusta hänet löysi Sisko-vaimo, joka oli ihmetellyt miehen viipymistä. Reijo Saarinen oli tajuissaan, mutta sekava. Sisko Saarinen antoi miehelleen ensiavuksi mehua ja vei poliklinikalle, josta matka jatkui Hämeenlinnaan keskussairaalaan.

Hypo-kohtauksesta kärsivälle ei saa milloinkaan antaa insuliinia; se voi olla hengenvaarallista. Jos diabeetikko on menettänyt tajuntansa, on syytä soittaa hätänumeroon. FL

 

Asiasanat

Fingerpori

comic