Lounais-Häme

Dialogiin panostusta kouluissa

Lähes 40 prosenttia Forssan seudun peruskouluikäisistä on kokenut kiusaamista, yli 50 prosenttia nähnyt sitä.

Luvut eivät yllätä Forssan kaupungin sivistysjohtaja Jarmo Pynnöstä, vaikka hän myöntää niiden olevan korkeat.

-Kiusaamisen on oltava tapetilla koko ajan ja systeemien oltava sellaiset, että kiusaaminen havaitaan. Tuskin kiusaamista saadaan loppumaan, mutta tilanne on huono, jos kiusaamista ei tiedosteta, Pynnönen sanoo.

Hänen mukaansa kyse on koko yhteisön asiasta, johon tarvitaan mukaan myös lapset ja nuoret. Samalla Pynnönen muistuttaa, että pelisääntöjä tehtäessä tämän päivän malli on ottaa mukaan päätöksentekoon ja perustella heille tiettyjä pelisääntöjä.

-Teemme jo asioita yhdessä. KiVa Koulu on hyvä malli, kunhan sitä osataan käyttää.

-Olemme pitäneet kiusaamista esillä ja lapset ja nuoret ovat tietoisia siitä. He myös tuovat sen esille, kun kysytään, Pynnönen sanoo viitaten alkuvuodesta Forssan seudulla tehtyyn kyselyyn, johon vastasi lähes 2 000 lasta ja nuorta.

 

Forssa oli ainoa seudun viidestä kunnasta, jossa kiusaamisen lopettaminen ei noussut kyselyssä lasten ja nuorten ykköstoiveeksi. Tästä huolimatta Forssassa on Pynnösen mukaan panostettu henkilöstön koulutuksessa vuorovaikutustaitoihin.

-Uskoisin, että jokaisessa kunnassa olennaisin asia on vuorovaikutus. Jos kohtaamishetki ei toimi, muista toimenpiteistä ei ole hyötyä. Oppilaita pitää kuunnella, vaikka olisi paineita.

Pynnösen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tehdään kuntakohtaisia tarkennuksia ja sen jälkeen raportti viedään kunnittaiseen päätöksentekoon. Pynnönen toivoo, että sen tuloksiin myös reagoidaan.

-Forssan päättäjillä on hyvin selkeä tahto osallistaa nuoria esimerkiksi oppilaskuntien kautta. Nuorisovaltuuston toimintaa terävöitetään, kun uudet valtuutetut valitaan loppuvuodesta ja heidät otetaan oikeasti mukaan päätöksentekoon, Pynnönen kertoo. FL

 

Uusimmat