Lounais-Häme

Diplomaattitehtävissä työskentelevät kertovat STT:lle ulkoministeriön häirintäongelmasta – "Pojittelua, tytöttelyä, väheksymistä ja vähättelyä"

Helsinki
23.10.2018, 17:24

Kotimaa

Ulkoministeriössä on tehty kymmeniä ilmoituksia häirinnästä, mutta suurta osaa niistä ei ole lähdetty selvittämään asianmukaisesti, kertoi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko tiistaina. Juko kertoo, että ministeriön keväisen kyselyn mukaan häirinnästä oli tehty esimiehille 54 ilmoitusta, mutta vain 13:ssa asiaa selvitettiin ohjeiden mukaisesti.
Kaksi diplomaattitehtävissä työskentelevää ulkoministeriön työntekijää kertoo STT:lle, että ministeriössä on tyytymättömyyttä siitä, että häirintätapauksia ei ole otettu vakavasti. Heidän mukaansa linjauksissa mainittu häirinnän nollatoleranssi ei käytännössä toteudu.
Toinen työntekijöistä kertoo todistaneensa epäasiallista käytöstä. Hänen mukaansa kyseisten tapausten tekijät ovat esimiesasemassa.
– Pojittelua, tytöttelyä, väheksymistä ja vähättelyä, hän sanoo.
– Tapausten sattuessa kollegat osoittivat tukea, mutta siinä on sana sanaa vastaan ja helposti asiattomat kommentit rinnastetaan huumoriin, työntekijä sanoo.
STT ei julkaise työntekijöiden nimiä tai tarkempia titteleitä heidän toiveestaan.

“Me emme tällä hetkellä pysty tulkitsemaan tätä asiaa”

Ulkoministeriön työhyvinvointipäällikkö Valtteri Hirvonen ei osaa sanoa, mikseivät Jukon mainitsemat 54 esimiehille tehtyä ilmoitusta ole päätyneet ulkoministeriössä laajempaan tietoon ja selvityksen.
– Sitä minä en tiedä. Minun on tässä vaiheessa hyvin vaikea sanoa, mikä tässä on takana, onko jokin tulkinta- vai ymmärrysongelma. Me emme tällä hetkellä pysty tulkitsemaan tätä asiaa, hän sanoo STT:lle.
Hirvosen mukaan on mahdollista, että ilmoituksia on tehty edustustojen sisällä ja että niitä on myös “setvitty” loppuun saakka kyseisissä yksiköissä.
– Meille tänne saakka ei ole tullut ilmoituksia. Niistä on ihan muoto olemassa, miten ne tehdään. Siksi tämä onkin meistä vähän hämmästyttävää. Katsomme nyt joka tapauksessa, mitä voi olla taustalla tässä, että tiedossamme ei ole näitä, Hirvonen sanoo.

“Jos asia hoituisi työpaikalla, sitä ei tarvitsisi tuoda julkisuuteen”

Toinen STT:n haastattelema työntekijä sanoo, ettei itse ole kokenut häirintää, mutta hänen tiedossaan olevien tapausten perusteella tilanteita ei aina selvitetä asianmukaisesti.
– Aika paljon vastuuta laitetaan uhrin harteille, hän sanoo.
Esimerkiksi ulkomailla pienissä edustustoissa työskentelevän on tällä hetkellä hyvin vaikea selvittää itseensä kohdistuvaa häirintää, työntekijä sanoo.
– Voi tuntua todella hankalalta nostaa esille häirintätapauksia. Ei haluta aiheuttaa itselle enempää ongelmia, ja hallinto Suomessa saattaa tuntua aika kaukaiselta. Lisäksi saatetaan miettiä, tuleeko kyseessä oleva henkilö vastaan myöhemmin uran aikana.
Työntekijän mukaan asian esille tuleminen on ministeriölle julkisuusongelma. Hän kuitenkin uskoo, että häirintätapausten julkiselta käsittelyltä voitaisiin välttyä, jos niihin puututtaisiin heti.
– En usko, että kukaan häirintää kokenut välttämättä haluaisi tuoda näitä asioita julki, jos heidän tapauksensa olisi käsitelty asianmukaisesti ja riittävällä vakavuudella.
Työntekijä uskoo, että ministeriöllä on edessään työkulttuurin muutos.
– Asiat parantuisivat jo sillä, että olisi avoimempi keskustelu- ja palautteenantokulttuuri. Monesti asiat pääsevät kasvamaan liian suureksi, kun niitä ei ole käsitelty työyhteisön sisällä.

Edustuston päälliköstä ilmoitus seksuaalisesta häirinnästä

STT pyysi aiemmin lokakuussa tietoa häirintätapauksista ulkoasianhallinnon edustustoissa. Ministeriö ei luovuttanut asiakirjoja niiden salaisuuteen vedoten. Yleisellä tasolla ministeriö kertoi, että keskusteluja aiheesta on käyty. Lisäksi se vahvisti yhden ilmoituksen, joka koskee edustuston päällikön epäasiallista käytöstä. Ilmoitus on tullut tämän vuoden tammikuussa.
– Ulkoministeriö tulkitsee tietopyynnön koskevan ministeriön johdolle tulleita viestejä, joissa pyydetään selvittämään edustuston päälliköihin liittyviä epäasiallisen käytöksen kokemuksia. Tällaisia viestejä on mainitulla aikavälillä tullut yksi, kertoi ministeriö kirjallisessa vastauksessaan.
Työhyvinvointipäällikkö Hirvonen sanoo STT:lle, että tapaus koski seksuaalista häirintää. Hän sanoo, että asia käsiteltiin loppuun asti ja ettei voi kommentoida, mihin ratkaisuun tultiin tai tuliko häirinnästä syytetylle päällikölle sanktioita.
Ministeriö sanoi vastauksessaan katsovansa, että ilmoitus ja sitä koskevat asiakirjat koskevat viranomaisen sisäistä työskentelyä eikä niihin sovelleta julkisuuslakia.
– Tiedot ovat yksityistä koskevia, joten ministeriö on velvollinen suojaamaan tietojen luottamuksellisuuden, vastauksessa sanotaan.

Asiasta teetetään riippumaton selvitys

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) teettävät ulkoministeriön häirintätapausten hoitamisesta riippumattoman selvityksen.
Ministerit sanovat selvityksen olevan tarpeen, koska työnantajan ja työntekijäjärjestöjen välillä näyttää olevan erimielisyyksiä siitä, miten häirintätapauksia ulkoministeriössä hoidetaan.
– Ministereinä haluamme, että ulkoministeriössä vallitsee kaikkia työyhteisön jäseniä kunnioittava ilmapiiri. Olemme tukeneet tämän tavoitteen toteutumista osallistumalla tänä keväänä Työelämä 2020 – Häirinnästä vapaa työpaikka -kampanjaan. Jokaisen tulee voida tehdä työtään ilman fyysisen tai henkisen väkivallan uhkaa sekä olla ylpeä työstään ilman häirintää tai vähättelyä, ministerit sanovat tiedotteessa.
Soinin ja Virolaisen mielestä hyvän työilmapiirin edistäminen on koko työyhteisön vastuulla.
– Erityisesti johdolla on tärkeä rooli ja vastuu tasa-arvoisen ja turvallisen työympäristön luomisessa.

STT

Kuvat:

Uusimmat