Lounais-Häme Tammela

Dokumenttiprojekti päätti 75 vuoden epätietoisuuden lapsuudenystävän kohtalosta - Into ja Eila tapasivat Tammelassa

Dokumenttiprojekti mahdollisti inkerinsuomalaisen Eilan ja tammelaisen Inton jälleennäkemisen.
Eila Nikitina ja Into Isomäki tapasivat toisensa vuosikymmenten jälkeen kameran surratessa. Heidän tapaamisensa on osa Eila 2020-työryhmän dokumenttiprojektia, jossa Eilan tarina ja inkerinsuomalaisten historia nivoutuvat yhteen. Kuva: Lassi Puhtimäki
Eila Nikitina ja Into Isomäki tapasivat toisensa vuosikymmenten jälkeen kameran surratessa. Heidän tapaamisensa on osa Eila 2020-työryhmän dokumenttiprojektia, jossa Eilan tarina ja inkerinsuomalaisten historia nivoutuvat yhteen. Kuva: Lassi Puhtimäki

– Tervetuloa. Mehän sovimme, että 75 vuoden päästä tulet taas tervehtimään, Into Isomäki vitsailee halatessaan Eila Nikitinaa lempeästi kotitilansa pihamaalla.

– Ja sinä ja veljesi lupasitte tulla hakemaan meidät sodan jälkeen vaimoiksenne. Miksi et pitänyt lupaustasi? Eila nauraa.

Vaikka kaksikko ei ole tavannut yli 70 vuoteen, jälleennäkeminen on välitöntä ja lämminhenkinen. Aivan kuin Eilan lähdöstä olisi vain muutama päivä. Vuosien vierimisestä kertovat vain kasvojen uurteet.

Eila Nikitinan ja Into Isomäen iloinen jälleennäkeminen taltioitiin inkerinsuomalaisten historiaa käsittelevää dokumenttia varten. Dokumentti ilmestyy vuonna 2020.

Inkerinsuomalaisen Eilan ja tammelalaisen Inton tarinat nivoutuivat yhteen Eilan perheen asuessa evakkona Inton kotitilalla 1940-luvun alussa. Yhteisestä lapsuudesta Inton mieleen ovat jääneet elävästi heidän yhteinen arkensa ja leikkinsä.

– Jos minun äitini ja Eilan Hilma-äiti vielä eläisivät, yhteisiä tarinoita riittäisi yömyöhään saakka. Harmi, etteivät he ehtineet tavata uudelleen, 82-vuotias Into pohtii.

Kahden vuoden yhteiselon jälkeen perhe palasi takaisin Neuvostoliittoon, jossa odotti tutun kodin sijaan työleiri ja elämä muukalaisena entisessä kotimaassa.

– Odotimme kotiinpaluuta innolla. Vasta Viipurissa meille selvisi, että emme tule enää pääsemään sinne. Tiemme johti pieneen Jaroslavin kylään, jossa elinolosuhteet olivat kurjat, Eila kuvailee.

 

Tie, jota pitkin Eilan perhe lähti pois Isomäen tilalta, on nyt kasvanut umpeen. Kun evakkoperhe lähti viimeisen kerran väliaikaisen kotinsa pihalta, kaikki jäi konkreettisesti heidän selkiensä taakse. Yhteydenpito läheiseksi tulleeseen Isomäen perheeseen katkesi lähes kokonaan.

– Saimme heiltä kerran postikortin. Siihen oli kirjoitettu, että perhe voi hyvin ja että heillä menee mukavasti. Sensuuri oli kuitenkin yliviivannut joitakin kohtia yli. Sen jälkeen emme kuulleet heistä mitään, Into kertoo.

 

Eila ei kuitenkaan vuosikymmenten vieriessä unohtanut Suomea ja Isomäen perhettä. Palattuaan Neuvostoliittoon hän meni naimisiin ja sai kaksi lasta. Suomen kielen taito alkoi kuitenkin ruostua vuosien aikana, sillä kielitaidon ylläpitäminen olisi saattanut hänet huonoon valoon. 1990-luvulla Eila muutti takaisin Suomeen.

Eila 2020-työryhmän tuottaja Pipsa Roivainen halusi tallettaa Eila Nikitinan tarinan, sillä hänen mielestään inkerinsuomalaisten historiasta tiedetään nykypäivänä aivan liian vähän.

– Kun kävimme äidin kanssa kirkossa, rukoilimme aina Isomäen perheen puolesta. Olen ajatellut yhteisiä hetkiämme joka päivä. Se oli onnellista aikaa, vaikka elimmekin keskellä sotaa, Eila sanoo.

75 vuoden jälkeen Eilan ja Inton tarinat yhdistyivät jälleen Eila 2020 -dokumenttityöryhmän ansiosta. Dokumentin tuottaja Pipsa Roivainen oli kuullut avomiehensä Eila-mummin elämästä kiinnostavia tarinoita ja päätti ehdottaa Eilan tarinan taltioimista.

– Dokumentissa Eilan elämäntarinan runko linkittyy inkerinsuomalaisten historiaan. Ihmiset tietävät siitä aivan liian vähän, Roivainen toteaa.

 

Inkerinsuomalaisten historiaan liittyy Roivaisen mukaan puhumattomuuden ja pelon kulttuurit, jotka haastavat myös dokumentin tekijöitä.

– Dokumentti valmistuu ensi vuoden aikana. Tarjoamme sitä ainakin YLE:lle. On hienoa, että sen tiimoilta kahden ihmisen välille muodostunut ympyrä nyt sulkeutui ja he saivat vihdoin tavata toisensa jälleen, tuottaja summaa. FL

Into Isomäki ja Eila Nikitina pääsivät muistelemaan vanhoja kuvausryhmän edessä. Into asuu edelleen kotitilallaan, josta Eila lähti takaisin Neuvostoliittoon 75 vuotta sitten.

 

Fingerpori

comic

Näkoislehti

7.4.2020