Lounais-Häme

Edelleen parikymmentä prosenttia suomalaisista hyväksyy lapsen väkivaltaisen kurittamisen – tukistaminenkin on väkivaltaa

Lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta kiellettiin Suomessa lailla vuonna 1984, mutta Lastensuojelun keskusliiton selvityksen mukaan edelleen lähes 20 prosenttia suomalaisista hyväksyy lapsen väkivaltaisen kohtelun.

Naiset käyttävät kuritusväkivaltaa useammin kuin miehet, vaikka naiset suhtautuvat väkivaltaan kielteisemmin.

Jopa 41 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi joskus tukistaneen, näpäyttäneen sormille, läimäyttäneen, piiskanneen tai uhanneen lastaan väkivallalla.

Ennen vuoden 1984 lakimuutosta puolet suomalaisista hyväksyi väkivaltaisen kurittamisen. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Päivi Sillanaukeen mukaan työ on edelleen kesken, vaikka parannusta onkin tapahtunut.

-Vaikka asenteet ovat muuttuneet, työtä on edelleen tehtävänä. Vauhditamme muutosta muun muassa kansallisella lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelmalla vuosille 2018–2025, Sillanaukee kirjoittaa kolumnissaan.

Sillanaukeen mukaan tavoitteena on torjua sekä ruumiillista että henkistä väkivaltaa, jota kohdistetaan lapseen kasvatustarkoituksessa.

Yhteiskunnan kehityksen kannalta on tärkeää tarjota tukea myönteiseen vanhemmuuteen niin, ettei vanhempien tarvitse arjen paineissa turvauduta fyysisen tai henkisen väkivallan käyttöön.

-Lapsi oppii vanhemmiltaan. Kun hän oppii ratkaisemaan ongelmia ilman väkivaltaa, hän osaa sen aikuisenakin.

Kokonaisuuteen sisällytetään jatkossa myös muun lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, muun muassa seksuaalisen hyväksikäytön torjunta.

Lisää yhteistyötä eri tahojen kesken

Käynnissä olevassa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa parannetaan maakuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa ongelmien varhaista tunnistamista.

Samalla turvataan, että eri hallinnonalojen ja ammattilaisten palvelut toimivat yhteen ja vastaavat oikea-aikaisesti lasten ja nuorten tarpeisiin.

-Väkivaltaa ehkäistään myös osana perhekeskustoimintaa. Lisäksi selkiytetään viranomaisten välistä yhteistyötä, järjestetään verkkokoulutusta ja kysytään väkivallasta lapsilta ja nuorilta itseltään.

Sillanaukee lisää, että lapseen kohdistuva väkivalta voi aiheuttaa lapselle vaikeita terveyshaittoja, ongelmia käyttäytymisessä ja johtaa sosiaalisiin ongelmiin.

-Lapsen kokema väkivalta voi myös periytyä seuraaville sukupolville. Meidän tehtävämme on toimia niin, että jokainen lapsi saisi tuntea olevansa hyväksytty ja elävänsä turvallista ja terveellistä elämää.

Sillanaukeen mukaan se onnistuu vain, jos pidämme lasten oikeudet mielessämme kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa.

Maailmanlaajuisia konferensseja

Lapsen oikeus elää väkivallatonta lapsuutta turvataan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet lopettamaan kaiken lapsiin kohdistuvan väkivallan vuoteen 2030 mennessä osana kestävän kehityksen agendaa.

Sillanaukeen mukaan Suomi vie tavoitetta eteenpäin sekä kansallisessa toiminnassaan että kansainvälisesti niin Euroopan komission, Euroopan neuvoston kuin Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) kanssa.

-Aihetta on käsitelty kolmessa maailmanlaajuisessa korkean tason konferenssissa, viimeisin niistä Maltalla touko-kesäkuun vaihteessa.

Sillanaukeen mukaan konferenssi vahvisti ajatusta siitä, että tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä kuritusväkivallan vähentämiseksi.

-Tarvitaan muun muassa lainsäädäntöä, hallitusten vahvaa sitoutumista kulttuurin muutoksen johtamisessa, sekä tietoisuuden kasvattamista lapsen oikeuksista ja aikuisten velvollisuuksista.

 

Uusimmat