Lounais-Häme

Ei tullut viljava vuosi – viljelyskasvien sadot jäämässä keskimääräistä pienemmiksi

Kesän viljasato näyttää jäävän tänä vuonna pieneksi. Kuivuus ja helteet ovat pahentaneet jo alkukesällä syntyneitä satotappioita, joten kevätviljojen sato on Etelä-Suomessa jäämässä alle keskimääräisen.

Kasvintuotannon asiantuntija Vesa Koivula antoi arvion Pro Agrian kasvutilannekatsaukseen, joka mittaa tämän vuoden sadon määrää ja laatua.

-On vaikea antaa tässä vaiheessa vielä kovin tarkkaa arviota, mutta sato on Lounais-Hämeessä 50–80 % tavanomaisesta. Kasvustot ovat toisaalta korjaantuneet sen jälkeen, kun ne saivat vettä, vaikka ne eivät olekaan saaneet tarpeeksi.

-Ei sato ihan puoleen normaalista tule silti jäämään. Jos ajatellaan, että 4 000 hehtaarilta on normaalimäärä, niin satoa saadaan keskimääräisesti kahden ja kolmen kilotonnin väliltä.

Oman tekijänsä laskuihin lisää se, että jos jotkin keväällä kylvetyt kasvit epäonnistuivat täysin, syyskylvöisiä kasveja on jo laitettu mahdollisesti niiden tilalle.

-Niistä tulee sato vasta seuraavana vuonna, joten ne vievät tämänvuotisen satomäärän keskiarvoa alaspäin.

 

Kaikissa viljelyskasveissa, säilörehussa ja kuivaheinässä sadot ovat jäämässä keskimääräistä pienemmiksi. Viljan kasvukehitys on ollut tänä vuonna Etelä-Suomessa noin kaksi viikkoa normaalia edellä.

-Ruista on jo puitu viikko tai kaksi sitten täällä Somerolla, ja varmasti myös Jokioisilla ja Tammelassa. Syysvehnääkin pääsee varmaan puimaan juuri näillä hetkillä.

-Härkäpapukasvustoista taas ainakin osa näyttää aika kitukasvuisilta. Yleensä ne voivat kasvaa toista metriä pitkiksi, mutta nyt ne ovat puolimetrisiä, jos sitäkään.

Viljoista parhaiten Koivulan mukaan on tänä vuonna pärjännyt kaura.

-Se on ollut kohtuullista ja vehnäkasvustojakin on näkynyt hyvin. Kauralla on yleensä pidempi korsi ja syvemmät juuret, niin se on ehkä saanut vettä paremmin kiinni kuivasta maasta.

Huonoiten kuivuutta on sietänyt lyhytjuurinen ohra. Katsauksen mukaan rehuohra on kärsinyt kuivuudesta pahimmin.

-Mallasohrasatokin saattaa jäädä nyt heikoksi. Sen ja leipävehnän tapauksessa saattaa tulla ongelmaksi myös se, onko laatu riittävä, jotta vilja kelpaa tiettyihin käyttötarkoituksiin.

 

Säistä johtuen kaikki viljakasvustot saattavat olla tänä vuonna epätasaisesti tuleentuvia eli valmistuvia. Laadun kannalta se on ongelma

-Vielä puidessa joukkoon voi osua vihreitä jyviä, mikä huonontaa laatua. Siemenien kokokin saattaa kuivuuden takia jäädä pieneksi. Myllyillä tarvitaan tarpeeksi suuria jyviä, että niitä on järkevää käsitellä.

Tilakohtaiset erot ovat myös tänä vuonna poikkeuksellisen suuret. Kesäsateet ovat olleet hyvin paikallisia, joten samankin tilan eri lohkoilla sato voi olla hyvin erilainen.

-Tässä omassa työssä kun pelloilla kulkee, niin tietyillä seuduilla saattaa olla ihan sateetonta, mutta kotitilalla on tullut vettä useita millejä.

Toisaalta aikainen korjuu ja heikkojen kevätviljakasvustojen rikkominen mahdollistaa nyt laajemman syyskylvöisten kasvien kylvämisen.

-Nyt on todella hyvät mahdollisuudet siihen, varsinkin jos puintitöihin päästään ajoissa ja on sopivan kuiva sää. Jossain välissä tarvitaan kyllä vettäkin.

 

Maanviljelijä Timo Norri viljelee tänä vuonna Forssan seudulla ohraa, vehnää, kauraa ja rypsiä.

-Viljat orastuivat nyt hyvin huonosti, koska kevään kosteus haihtui jo kevätkylvöjen aikana. Ensimmäiset varsinaiset sateet tulivat juhannuksena ja tietysti silloin kasvit lähtivät kasvuun.

-Sitten on tullut “kahden kerroksen väkeä”. Pellolla kuin pellolla ensimmäisiä tähkiä pääsisi varmaan jo puimaan, mutta sitten niiden alla on juhannuksena itänyt alakasvusto.

Määrältään Norrin peltojen sato seuraa Pro Agrian arvioita. Kasvitaudit eivät ole tänä vuonna vaivanneet, mutta vilja ei saanut vettä siinä vaiheessa, kun se muodosti jyviä.

-Jyvistä tuli todella pieniä ja köykäisiä, ja se tekee sadosta pienen. Kun vilja yleensä kylvöjen jälkeen pensoo eli taajenee, niin nyt se on jäänyt pois, joten kasvustot ovat harvoja. Alkukevään kuivuus teki sen. FL

 

Uusimmat