Lounais-Häme

Ei voi olla kiire tehdä huonoa lakia, sanoo tutkimustyöstä huolestunut Kansallisarkiston pääjohtaja

Helsinki
07.10.2018, 04:03

Kotimaa

Hallituksen ajama uusi tiedonhallintalaki on jo lausuntokierroksella saanut runsaasti arvostelua. Yliopistot ovat huolissaan sen vaikutuksesta tutkijoiden työmahdollisuuksiin, kunnat pelkäävät sen tuovan ennakoimatonta rahanmenoa ja oikeuslaitoksessa epäillään sen käyttökelpoisuutta.
Lakiluonnos tiukentaisi käytäntöjä siinä, miten ihmisten henkilötietoja sisältävää viranomaisaineistoa arkistoidaan. Tämä taas vaikeuttaisi sellaisen tutkimuksen tekemistä, jossa aineistona on useita viranomaisten rekistereitä. Lain on suunniteltu tulevan voimaan ensi vuoden kesäkuussa.
Tiedonhallintalaki kumoaisi arkistolain ja tietohallintolain sekä joitakin osia muun muassa julkisuuslaista. Tavoitteena on helpottaa tiedon kulkua viranomaisten välillä ja toisaalta parantaa kansalaisten tietoturvaa.
Lakiluonnoksesta kertyi yli 200 lausuntoa määräaikaan eli lokakuun alkuun mennessä. Monessa lausunnossa uutta lakia pidetään sinänsä tarpeellisena, mutta valmisteltua luonnosta ei kovinkaan käyttökelpoisena.

”Vakavia oikeudellisia ongelmia”

Esimerkiksi Suomen Akatemia pitää lakiluonnosta vaikeaselkoisena, Kela tulkinnanvaraisena ja Opetushallitus sekä vaikeaselkoisena että tulkinnanvaraisena. Kuntaliitto epäilee, että kunnille suunnitellut uudet velvoitteet tulisivat huomattavasti kalliimmiksi kuin lakiluonnoksen perusteluosassa arvioidaan.
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan luonnokseen sisältyy vakavia oikeudellisia ongelmia, etenkin tuomioistuinten aseman ja tehtävien kannalta.
– Tiedonhallintaa koskevaa sääntelyä ei tule itsetarkoituksellisesti yhdenmukaistaa ottamatta huomioon eri viranomaisten erilaisia tehtäviä ja toimivallan jakoa, katsoo KHO.
Kansallisarkiston lausunto on yksi laajimmista ja kriittisimmistä. Pääjohtaja Jussi Nuortevan mukaan lakiluonnos on tehty hätiköiden, valmistelu on ollut liian kapealla pohjalla ja vaikuttavuusarviointi heikkoa.
– Kiire on aina huono asia, kun tehdään lainvalmistelutyötä. Ei voi olla kiire tehdä huonoa lakia.

Miten käy tutkimuksen?

Huolestuneiden joukossa ovat muiden muassa yliopistot ja tutkijat, jotka pelkäävät lain heikentävän tutkimuksen mahdollisuuksia. Arkistotietoja käytetään etenkin historian ja yhteiskuntatieteiden aloilla.
– Meillä on Suomessa ollut hyvin vahva julkisuusperiaate. Lisäksi tutkimusaineistojen saanti on perustuslain turvaamaa, selvittää Nuorteva.
Nuortevan mukaan kyse on siitä, tulkitaanko liian ahtaasti EU:n tietosuoja-asetusta ja sen vaikutuksia.
– Esimerkiksi että hävitettäisiin huomattavasti enemmän aineistoa kuin nykyään.
Rekisteritutkimus on Nuortevan mukaan kuitenkin yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta keskeistä.
– Sen perusteella tiedetään, miten sosiaaliset tai oikeudelliset ongelmat heijastuvat esimerkiksi ihmisten terveyteen.
– Henkilöt eivät tietenkään julkaistuissa tutkimuksissa näy, mutta kyse on siitä, missä vaiheessa tietoja anonymisoidaan. Nythän laki sallii, että tutkimuksen kannalta tarpeelliset aineistot voidaan säilyttää henkilötunnisteiden kanssa.
Tutkijoiden kannalta ongelmallista on Nuortevan mukaan sekin, että arkistoaineisto olisi jatkossa entistä enemmän hajallaan eri viranomaisilla. Esimerkiksi Ruotsissa on hänen mukaansa päinvastoin pyritty keskittämään viranomaistietojen arkistointia.
Lakiluonnoksen lopussa oleva siirtymäsäännös mahdollistaisi jopa sen, että jo säilytettäviksi hyväksyttyjä arkistoaineistoja määrättäisiin hävitettäväksi.

Laki voimaan kesäkuussa?

Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara valtiovarainministeriöstä sanoo, että nyt on vielä liian varhaista arvioida, miten lakiluonnosta muutetaan lausuntojen pohjalta.
– En uskalla vielä sanoa linjauksia siitä, mihin kohtiin tulee muutoksia. Osin muutosesitykset menevät yhteen ja osin ne ovat ristiriitaisia, kertoo Kivivasara.
Useissa lausunnoissa on arvosteltu muun muassa ehdotusta tiedonhallintalautakunnasta, joka päättäisi tietoaineistojen arkistoinnista ja tuhoamisesta. Uudessa lautakunnassa olisi puheenjohtajan lisäksi 12 virkansa ohella toimivaa asiantuntijajäsentä, mutta vain kaksi sivutoimista sihteeriä.
– Lautakuntamuoto on valittu siksi, että sille ei kanavoidu niin paljon asioita, että se vaatisi muunlaista organisointia, selittää Kivivasara.
Ainakin tässä vaiheessa ministeriö pitää hänen mukaansa kiinni tavoitteesta, jonka mukaan uusi laki tulisi voimaan ensi vuoden kesäkuussa.
– Tavoite on, että marraskuussa olisi hallituksen esitys annettu. Kesäkuu ehdotuksena voimaantuloajaksi edellyttää, että laki käsitellään ennen eduskunnan vaalivapaata eli viimeistään maaliskuussa.

”Tietoa kysytään vain kerran”

Kivivasaran mukaan tiedonhallintalaki tuo kunnille samat tiedonhallintavelvoitteet kuin valtion viranomaisillekin. Samalla selkeytetään jo olemassa olevaa hyvää tiedonhallintatapaa.
– Kansalaisen näkökulma on vähän välillisempi, sanoo Kivivasara.
Arkielämän kannalta keskeistä on se, että viranomaiset velvoitetaan hyödyntämään ensisijaisesti jo olemassa olevaa tietoa. Esimerkiksi erilaisia todistuksia ei enää pyydettäisi kansalaiselta itseltään, jos tieto on saatavissa joltain toiselta viranomaiselta.
– Näin periaate, jonka mukaan tietoa kysytään vain kerran, menisi eteenpäin. Voi kuitenkin olla lainsäädännön johdosta rajoitteita sille, mitä tietoa on saatavilla, sanoo Kivivasara.

STT

Kuvat:

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic