Lounais-Häme Humppila

Eikö ruotsin opiskelu nappaa? – Kielilähettiläs kannustaa ottamaan toisen kotimaisen haltuun, koska elämä voi yllättää

Kieli on paljon muuta kuin suoraa kääntämistä tai kielioppisääntöjä. Vieraan kielen osaaminen voi avata sellaisia ovia, jotka ilman kielitaitoa pysyisivät visusti säpissä.
Kielilähettiläs Kai Kulmala antoi Humppilan yläkoululaisille buustia ruotsin opiskeluun kertomalla oman elämäntarinansa. Ruotsin kieli on ollut vahvasti mukana Kulmalan elämässä läpi kaikkien vaiheiden. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kielilähettiläs Kai Kulmala antoi Humppilan yläkoululaisille buustia ruotsin opiskeluun kertomalla oman elämäntarinansa. Ruotsin kieli on ollut vahvasti mukana Kulmalan elämässä läpi kaikkien vaiheiden. Kuva: Lassi Puhtimäki

Yläkoulussa ruotsin tunnit eivät välttämättä ole niitä kaikkein motivoivimpia. Vaikka kieltenopiskelun tärkeys pääasiassa ymmärretään, voi toisen kotimaisen tankkaaminen tuntua aika ajoin puulta.

Humppilan yläkoulussa englantia ja ruotsia opettava Tiina Keskitalo tekee hartiavoimin töitä sen eteen, että myös ruotsin opiskelu tuntuisi oppilaista mielekkäältä.

– En ole lähtenyt väittelylinjalle, vaan lukukauden alussa kävimme läpi syitä, miksi ruotsin osaaminen kannattaa. Oma ajatukseni on, ettei kukaan sulkisi ennakkoon itseltään yhtään ovea. Olen myös pyrkinyt pelillistämään ruotsin opetusta. Kaikki mikä on kirjan ulkopuolelta, innostaa oppilaita keskimääräistä enemmän, Keskitalo kertoo.

“Ruotsin kieli on arvokkain lahja, jonka olen saanut”

Perjantaina oman kortensa kekoon oppilaiden motivoinnissa kantoi turkulainen Kai Kulmala. Kulmala toimii vapaaehtoisena kielilähettiläänä, jonka tavoitteena on omalla tarinallaan inspiroida kielten oppimiseen. Kulmalan esityksen kuulivat Humppilassa kaikki 8.- ja 9.-luokkalaiset.

– Ilmoittauduin kielilähettilääksi, koska minua harmitti se, miten jotkut poliitikot keräävät ääniä puhumalla pakkoruotsista ja sen poistamisesta. Se on todellista epämotivointia kielen opiskeluun.

Kulmalan esityksen otsikkona komeili “Lahjaruotsi”.

– Se johtuu siitä, että ruotsin kieli on arvokkain lahja, jonka olen elämässäni saanut.

Kai Kulmala ilmoittautui vapaaehtoiseksi kielilähettilääksi, koska harmistui ruotsin kielellä politikointiin.

Työuralla ruotsin osaaminen kullanarvoista

Näkemystään Kulmala perusteli kertomalla elämäntarinansa. Perhe muutti Kulmalan lapsuudessa Turussa kerrostaloon, jossa suurin osa asukkaista oli ruotsinkielisiä. Ensimmäiset opitut sanat koskivatkin leluja ja leikkejä.

– Vaikka perheeni on suomenkielinen, ovat vanhempani aina kannustaneet minua ruotsin opiskeluun.

Opiskelut veivät Kulmalan Åbo Akademiin ja diplomi-insinööriksi. Työura puolestaan alkoi Forssassa, Finlaysonin muoviryhmässä. Uransa varrella Kulmala on työskennellyt muun muassa suuren saksalaisyrityksen Suomen tytäryhtiössä ja edesauttanut monen yrityksen vientitoimintaa oman yrityksensä puitteissa.

– Tänä päivänä sanoisin, että saksa on vahvin kieleni, vaikka ruotsiakin osaan hyvin. Ruotsi ja saksa ovat molemmat germaanisia kieliä, ja ruotsin osaaminen helpotti saksan oppimista.

Pelkkä kielen kääntäminen ei aina riitä

Vaikka yläkoulussa työelämä voi tuntua vielä hiukan kaukaiselta, muistutti Kulmala humppilalaisysejä, että Suomi on Ruotsin tärkein kauppakumppani. Lisäksi Ruotsi on maa, johon Suomesta todennäköisimmin muutetaan.

– Itselleen on hyvä luoda mahdollisuuksia, joissa kieltä pääsee oppimaan ja puhumaan. Kieltä pitäisi puhua niin paljon, että sillä oppii ajattelemaan. Jos tuote-esitteen kääntää suoraan suomesta ruotsiksi, ei ruotsalainen välttämättä ymmärrä sitä. Pitäisi tietää, miten ruotsalainen asian ajattelee.

Oppitunnin päätteeksi vaikuttaa siltä, että Kulmalan työ on tehty. Kun oppilailta kysyy, kuinka moni uskoo ruotsin kielestä olevan hyötyä tulevaisuudessa, kaikki kädet nousevat ylös. Yksi tosin hieman varovaisesti. FL

Luitko tämän: “Kaksikielisyys jäänne keskiajalta” – Väitöstutkimus: Poliisien ruotsin kielen taidot puutteellisia (11.12.2017)

Lue myös: Ruotsin kielellä edelleen vahva asema Suomessa – mutta nuorille sillä ei ole merkitystä (21.11.2017)

 

Kielilähettiläät

Tänä vuonna alkanut projekti, jonka tavoitteena herättää motivaatiota kielen oppimiseen ja ymmärtää sen hyödyt.

Verkosto koostuu suomen- ja ruotsinkielisistä lähettiläistä, joilla jokaisella on uniikki kielitarinansa.

Lähettiläät vierailevat kouluissa, työpaikoilla ja muissa organisaatioissa kertomassa tarinansa.

Lokakuun loppuun mennessä oli tehty yli 200 vierailua yli 130 koulussa.

Projektin toteutuksesta vastaa Kansalliskielet ry ja rahoituksesta Svenska kulturfondenin Hallå!-hanke.

Uusimmat