Lounais-Häme

Einsteinin avulla selfietä aprikoimaan

Einsteinin kasvojen kuvaaminen iPadilla saa The Chainsmokersin kappaleen #SELFIE soimaan ja tabletin näytölle nousee kysymys: millainen selfie on asiallinen?
Mediakoordinaattori Viljami Tabell Hämeenlinnan ARX-talosta esittelee Zappar-sovelluksen käyttöä. Zapparia käytetään viidesluokkalaisten mediakasvatustyöpajoilla alustana.
– Sovelluksessa koululaisilta kysytään median käyttöön liittyviä kysymyksiä, joista osa on tämän esimerkiksi kaltaisia helppoja, osa taas vakavampia.
Sovellus saattaa antaa koululaiselle tehtäväksi esimerkiksi pohtia, miten toimia jos joku nettituttu pyytää tapaamiseen.
Tabell kertoo, että mediapajoja pidettiin aluksi kahdeksasluokkalaisille.
– Totesimme, että työ on pakko aloittaa aikaisemmin, ja nyt pidämme niitä viidesluokkalaisille. Työpajoja pyydetään kuitenkin pitämään jo esiopetusikäisille.
Myös viestintäkouluttaja Pauliina Mäkelä puhuu varhaisen mediakasvatuksen aloittamisen puolesta.
– Lasten mediabarometri osoitti jo vuonna 2013, että netti on pienten lasten arkipäivää. Mediakasvatus on syytä aloittaa jo paljon ennen kouluikää. Ehkä mediakasvatus olisi syytä saada mukaan jo äitiyspakkaukseen, Mäkelä heittää.
Faktat koululaisten mediankäytöstä ovat kieltämättä karua kuultavaa.
Tabell sanoo, että kaikki viidesluokkalaiset ovat nähneet pilailuvideoita – niitä, joissa jotakin tunnettua lastenohjelmaa onkin ryyditetty kirosanoin, aikuisviihteellä tai viittauksin huumausaineisiin.
– Samoin 100 prosenttia viidesluokkalaisista on katsonut jonkinlaisen säikäytysvideon, 45 prosenttia eläintenkidutusvideon ja 25–25 prosenttia teloitusvideon.
Lapsia halutaan luonnollisesti suojella pahalta. Väärä keino on kuitenkin estää heiltä median käyttö kokonaan. Nykymaailmassa se on jo mahdotontakin, joten ratkaisuksi Tabell tarjoaisi ennemmin aktiivista mediakasvatusta.
– Meillä on monta sukupolvea kasvanut ilman riittävää mediakasvatusta ja ohjausta. Eikä mediakasvatusta ole se, että lapsen saa hiljaiseksi tabletin avulla.
Esimerkiksi uusi opetussuunnitelma mahdollistaa oppilaitoksissa aktiivisen toimimisen mediakasvatuksen nimissä. Yhtä lailla mediakasvatusta pitää tehdä kodeissa.
Valvonta ja säännöt ovat osa turvallisen mediakäytön opiskelua, mutta varsinaisesti mediakasvatus nojaa avoimeen keskusteluyhteyteen aikuisen ja lapsen välillä.
– Tärkeää on olla läsnä turvallisena, oikeudenmukaisena aikuisena ihmisenä. Samoin avoin ja kiihkoton keskusteluyhteys sekä terve järjen käyttö ovat tärkeitä. Jos lapsi tulee näyttämään jotain, mikä on järkyttänyt häntä, suhtautukaa asiallisesti, älkää suuttuko. Nettikiusaamiseen on otettava nollatoleranssi ja tehtävä pehmeästi ja asiallisesti selväksi, että se on väärin, Tabell evästää.
Uhkakuvista huolimatta Tabell ja Mäkelä toivovat, että mediankäytön hyvätkin puolet tulisivat huomatuksi. Oikeanlaisella mediakasvatuksella voidaan vahvistaa fiksua mediakäyttäytymistä ja saada lapsi oppimaan taitoja, joista on hyötyä myöhemmin aikuisiällä.
– Kyetäkseen osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa, lasten on kyettävä tuottaa ja analysoida mediaa, Tabell toteaa.
– Lapsille ja nuorille netti on väline muiden joukossa, jolla toteuttaa itseään. Heille pitää opettaa myös vapautta ja vastuuta. Vapaus tehdä tarkoittaa samalla sitä, että vastuu omista tekemistään on kannettava, Mäkelä sanoo. FL

 

Täydennys lisätty 16.4.klo 17

Lastenkulttuuriseminaarista kertovasta jutusta (FL 15.4.) oli jäänyt järjestäjätiedot pois. Sen järjestivät yhteistyössä Kulttuuriyhdistys Kuvio, Jokioisten kunta, Jokioisten Osuuspankki ja Miina Sillanpään Säätiö Miina Sillanpään 150-juhlavuoden kunniaksi.

 

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic