Lounais-Häme

Ekonomistien arvio lyö ministerien uskon

Entinen työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen on seurannut murhemielin vanhan kotiseutunsa nykytilaa. Väki ja työpaikat vähenevät, päättäjät riitelevät ja talousalueen veturi pakittaa. Järkivihreys on hänestä jäänyt liian vähälle käytölle ja markkinoinnille.

Jos sote-uudistus muistuttaa Virtasesta kaaosteoriaa, on sotku hänestä omatekoisena vielä sekavampi Forssan seudulla.

Forssan etuna on sijainti kolmen miljoonan ihmisen keskellä, mitä pitäisi Virtasen mielestä käyttää häikäilemättä hyväksi.

Myönteistä on Suomen sijoittuminen YK:n tuoreessa onnellisuusvertailussa viidenneksi parhaaksi maaksi. Priimaa täällä ovat myös koululaitos, turvallisuus ja ilmaston puhtaus, mutta talous mataa vuoden 2008 romahduksen jälkeen.

– Jos kaikki menee hyvin, pääsemme 2019 samaan kansantuotteeseen kuin 2008, Virtanen summaa.

Positiivista on, että kasvu on alkanut, kansan luottamus on kohentunut ja työttömyysaste on alle EU:n keskiarvon. Surkeaa vain on, että Suomen talouskasvu on EU:n tilastoissa toiseksi heikointa ja Suomi vain velkaantuu. Virtanen on valmis lyömään vetoa, että velkaantuminen ei pysähdy vuoteen 2021, kuten hallitus lupasi.

– Talouden suurin ongelma on alhainen työllisyysaste.

Suomen työllisyysaste on pysynyt reilusti alle 70 prosentissa, eikä hallitusohjelmaan kirjattu 72 prosenttia tätä tahtia toteudu. Työttömät ja työpaikat eivät kohtaa.

Talouskasvu pysyy Virtasen mukaan tulevina vuosina maksimissaan yhden prosentin tasolla. Hän luottaa ekonomistien kylmiin arvioihin eikä ministerien uskoon paremmasta. Neljän prosentin kasvuun ei enää ole paluuta.

– Se ei vain tahdo mennä perille!

Virtanen toivoo Suomen hallituksen onnistuvan. Hän kehaisee, että Suomeen on ilmestynyt kohtuuhyvää poliittista johtajuutta useamman hallituksen haahuilun jälkeen. Virtasta lämmittää yritteliäisyys, vaikka hallitus on sortunut virheisiinkin.

Valopilkkuna on ulkomaisen rahan saapuminen pääomaköyhään Suomeen.

Suomen kilpailukyky saavuttaa Virtasen mukaan kohta Ruotsin ja Saksan. Väite liian suurista palkoista ei hänestä pidä kutiaan, mutta tuottavuuden kasvu laahaa perässä. Murheena on, että Suomen vienti nojaa investointitavaroihin, joille ei nyt ole kysyntää.

Koulutussäästöt ovat monimutkainen asia, mutta koulutusjärjestelmä kaipaa Virtasen mielestä rakenteellista muutosta. Suomessa on aluepolitiikan peruina noin 50 korkeakoulua, joista ainakin puolet on hänestä liikaa.

Virtasen luento oli osa Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen järjestämää Suomi 100 vuotta ja Forssa 170 vuotta -juhlavuoden esitelmäsarjaa.

Erkki Virtanen toimi pitkään valtiovarainministeriössä, ensin budjettisihteerinä, sitten budjettiosaston apulaisosastopäällikkönä ja budjettipäällikkönä, kunnes siirtyi kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäälliköksi ja sieltä työ- ja elinkeinoministeriöön. Hän on syntynyt Urjalassa, varttunut Humppilassa ja käynyt koulunsa Forssassa. FL

 

Uusimmat