Lounais-Häme

Eläinpäivä kiinnostaa Luontomuseolla

Kolmatta kertaa Forssan Luontomuseolla järjestetty eläinpäivä on tullut jäädäkseen. Sen voi todeta, kun katseli, miten suosittu tapahtuma on etenkin lapsiperheiden keskuudessa.

Luontomuseolla näkee yleensä vain täytettyjä eläimiä, mutta eläinpäivänä voi nähdä myös eläviä eläimiä. Eilen museolla vieraili muun muassa ankkoja, kaneja, käärmeitä ja tietenkin kissoja sekä koiria.

-Idea eläinpäivän viettoon lähti aikanaan Jokioisten eläinsuojeluyhdistykseltä. Päätimme tuoda kaverikoiria museolle, mutta sitten se vähän karkasi käsistä ja eläimiä tuli enemmänkin. Odotimme 100–200 vierasta, mutta päivän aikana museolla kävikin lähemmäs 1000 vierasta, muistelee museoamanuenssi Annukka Partanen.

Joka vuosi ajatuksena on tuoda jotain uutta tapahtumaan. Tänä vuonna uudet eläinvieraat tulivat Mustialan kotieläinfarmilta, kolmevuotiaat ankat Hans ja Sikke.

-Ilahduttavaa nähdä, että kaikki eläimet, niin täytetyt kuin elävätkin, kiinnostavat, Partanen myhäili päivän aikana.

Eläinpäivä on Luontomuseolle hyvää ja helppoa mainosta, sillä lähes kymmenesosa koko vuoden kävijöistä käy museolla juuri eläinpäivänä.

Partanen tiedostaa, että kaikki eivät tiedä kirjastorakennuksessa sijaitsevan Luontomuseon olemassaoloa. Partanen muistuttaa, että päivän tarkoituksena on myös tuoda esiin eläinten hyvinvointia.

Nelivuotias Elsa tuli kiertelemään Luontomuseolle pappansa Kari Janssonin kanssa. Jansson tietää Luontomuseon, mutta kävi siellä nyt Elsan kanssa ensimmäistä kertaa.

Elsa teki tuttavuutta kuningaspython Santun kanssa, mutta sanoi, ettei halua sellaista kotiin, jossa odottelee Posse-koira.

-Lastenkirjoja on luettu, ja niistä Elsa tuntee yleisimmät eläimet, Kari Jansson kertoo.

Forssalainen Anniina Leino hankki kuningaspythonin seitsemän vuotta sitten. Jyrsijöitä syövä Santtu-python voi elää 30-vuotiaaksi asti.

-Käärmeet ovat enemmän katselulemmikkejä, mutta tosi mielenkiintoisia. Niille voi rakentaa kauniita terrarioita, jotka ovat sisustuselementtejä. Aluksi käärmeeseen saa menemään rahaa, mutta kustannukset ovat sen jälkeen pienet, käärme syö harvoin, Leino kertoo.

Omistaja oppii huomaamaan käärmeestä sen mielialan. Vaikka ympärillä oli hälinää, Santtu pysyi rentona ja uteliaana.

-Käärme haistelee kielellään. Kun käärmeen hankkii, pitää perehtyä tarkasti tekniikoihin, muun muassa terrarion lämpötilaan, Leino sanoo. FL

Uusimmat

Näkoislehti

19.9.2020

Fingerpori

comic