Lounais-Häme

Eläkeläiset arvioivat toimintakykynsä hyväksi – Yli puolet käyttää taiteen ja kulttuurin palveluita

Tutkimuksen mukaan taiteen ja kulttuurin palveluita käyttää säännöllisesti tai usein hieman yli puolet (51 prosenttia) vastaajista.
Taiteella on tärkeä terveysvaikutus tuoreiden eläkeläisten elämässä. Kuvituskuva. Kuva: TA terho aalto
Taiteella on tärkeä terveysvaikutus tuoreiden eläkeläisten elämässä. Kuvituskuva. Kuva: TA terho aalto

Tuoreiden eläkeläisten arvio omasta hyvinvoinnistaan on eläköitymisen jälkeen pääosin hyvä, ja he kokevat elämänsä merkitykselliseksi. Kaksi kolmesta (68 prosenttia) antoi omalle toimintakyvylle arvosanaksi vähintään 8 asteikolla 0–10. Kolme neljästä (75 prosenttia) koki elämänsä olevan hyvin tai erittäin merkityksellistä. Nämä selviävät Ilmarisen tekemästä kyselytutkimuksesta, joka on toteutettu yhteistyössä Taideyliopiston koordinoiman ArtsEqual-hankkeen kanssa.

Miten vastaajat kokevat hyvinvointinsa tason ja taiteen vaikutuksen hyvinvointiinsa eläkkeelle siirryttyään? Mikä on taiteen ja kulttuurin merkitys eläkesiirtymässä? Mitkä asiat tuottavat eriarvoisuutta taiteen ja kulttuurin palveluiden saavutettavuudessa? Muun muassa näihin kysymyksiin pureuduttiin syys-lokakuussa 2019 toteutetutessa kyselytutkimuksessa, johon vastasi verkossa 510 Ilmarisesta vanhuuseläkepäätöksen hiljattain saanutta vastaajaa.

Taiteen terveysvaikutuksia on tuotu viime aikoina esiin niin tutkimusraporttien kuin asiantuntijapuheenvuorojen avulla. Terveysvaikutuksia korostamalla on pyritty myös lisäämään taiteen kiinnostavuutta ikääntymiseen liittyvien ongelmien ratkaisuissa.

– Taide ei voi olla lääke, jos henkilö ei koe sitä itselleen merkitykselliseksi. Jos taiteella halutaan vaikuttaa ikääntyvien hyvinvointiin, tulisi varmistaa läpi elämän jatkuva taidetoimijuus eli monipuolinen, osallistuva ja merkityksiä luova suhde taiteeseen. Tärkeää on siis aktiivisuus jo työelämän aikana, kertoo tutkijatohtori Tuulikki Laes Taideyliopistosta.

Tutkimuksen mukaan taiteen ja kulttuurin palveluita käyttää säännöllisesti tai usein hieman yli puolet (51 prosenttia) vastaajista. Vain 12 prosenttia kertoi, ettei käytä lainkaan kyseisiä palveluita.

Osallistuminen kulttuuri- ja taidetoimintaan ylipäätään ymmärrettiin laajasti. Se nähtiin niin aktiivisena tekemisenä kuin passiivisena kuluttamisena, ajanvietteenä sekä harrastamisena.

Uusimmat

Näkoislehti

5.7.2020

Fingerpori

comic