Eleganttia junamatkailua 1920-luvun tyyliin – Jokioisten rautatien matkustajavaunu numero 1 palaa liikenteeseen

– Tämä on oviseikkailu, Museorautatieyhdistyksen puheenjohtaja Marko Laine naurahtaa ohjatessaan matkustajavaunuun numero 1.
Ulko-oven, sisäoven, saluunan oven, liukuoven ja tuulikaapin oven takaa paljastuu elegantti 1920-luvun moderniin tyyliin rakennettu matkustamo.
Vastaavanlaisilla puupenkeillä isoisoisät ja -äidit istuivat sata vuotta sitten ja asettelivat hattunsa hyllylle matkustaessaan Humppilasta ja Jokioisilta asioille Forssaan.
Humppilasta matka taittui tunnissa, ja höyryveturin perässä kolisteli usein myös tavaravaunuja.
– Jokioisten museorautatie ei tarjoa pelkästään rautatiehistoriaa vaan syventää myös paikalliskulttuuria, Laine huomauttaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tavaroiden tilalle ihmisiä
Vastavalmistunut matkustajavaunu on replika, eli se on rakennettu vanhojen valokuvien perusteella uudelleen alkuperäisen alustan päälle.
Jokioisten rautatie tilasi 1800-luvun lopulla vaunun metallisen rungon ja telit pyörineen Englannista. Vaunun alkuperäinen puinen kori ja sisustus rakennettiin Hietalahden Sulkutelakalla Helsingissä.
1920-luvulla vaunun sisätilat modernisoitiin, ja esimerkiksi vanhat kaasuvalot korvattiin sähkövalolla.
– Kun henkilöliikenne loppui radalla vuonna 1954, kori purettiin ja runkoa käytettiin tavaravaununa, joka kuljetti lähinnä Ferrarian rautalankaa ja muuta irtotavaraa.
Vaunu oli tavaraliikennekäytössä siihen saakka, kun liikennöinti radalla päättyi. Jokioisten museorautatie hankki vaunun itselleen 1970-luvulla, ja vihdoin tänä kesänä vaunu pääsee jälleen kyyditsemään matkustajia.
Viisi lakkaustakerrosta samoissa käryissä
Museorautatieyhdistyksen aktiivit rakensivat vaunua viitisen vuotta muun toiminnan ohessa. Penkit, ikkunat ja ovet on teetetty Virossa, korirakenne ja näkyvät pinnat ootrauksineen ovat harrastajien käsialaa.
– Välillä usko meinasi loppua. Kun seinäpinnat sai kertaalleen lakattua, oli jäljellä vielä neljä kertaa samoissa käryissä, Laine muistelee.
Uuden rakentaminen oli silti monelta osin selkeämpää kuin vanhan kunnostaminen: piiloon jäävissä kohdissa on käytetty nykyaikaista liimapuuta ja muun muassa ristipääruuveja, jotta lopputulos kestää käyttöä.
– Pääasia on, että vanha tunnelma saadaan säilytettyä.

Museo tuntuu takamuksessa asti
Laine kutsuu Jokioisten museorautatietä 4D-museoksi: Entisajan estetiikka näkyy, pyörien kolke kuuluu ja savu tuoksuu. Kiskojen saumakohtien ylitykset tuntuvat takamuksessa.
– Yksi kokemus on sekin, että huomaa vaunun penkkien välien olevan ahtaampia ja katon matalalla, sillä ihmiset ovat entisaikaan olleet kooltaan pienempiä.

Replika-vaunun rakentaminen tuli maksamaan noin 50 000 euroa. Vaunun ansioista asiakkaita voidaan ottaa jatkossa museojunan kyytiin enemmän ja väljemmin. Historiallisesti arvokkaimpia vaunuja voidaan säästää erikoistapahtumiin.
Museorautatietiellä puksuttaa tänä kesänä myös vastikään kunnostettu Sohvi-höyryveturi. Jokioisten rautatien oma höyryveturi numero 4 eli Tubize saataneen ajoon ensi kesänä.
Kun pienimmätkin hiilivaunut lasketaan mukaan, museorautatien kokoelmiin kuuluu yhteensä 200 vaunua, veturia ja konetta.
– Olemme onnekkaita, että meillä on paljon säilytystilaa. Jos rahoitus joskus järjestyy, pitkän ajan suunnitelmissa on lämmin ja siisti näyttelyhalli. Potentiaalia olisi paljon, Laine sanoo.
Jokioisten museorautatie 50 vuotta
Lauantaina 21.8. tulee kuluneeksi päivälleen 50 vuotta siitä, kun säännöllinen museojunaliikenne alkoi Humppilan ja Forssan välillä. Tätä juhlitaan yleisöajoilla.
Kesän päätapahtuma on yhteistyössä Karjala-seuran kanssa toteutettava Muistojen evakkojuna 17.7. Hälytykset, ilmapommitukset ja korvikekahvi saattelevat autenttiseen tunnelmaan.
Museorautatiellä liikennöidään heinäkuun sunnuntaisin ja elokuun ensimmäisenä sunnuntaina sekä elokuun lauantaisin.
Korona-aikana museorautatiellä on panostettu pumppuresiinoiden vuokraukseen Minkiön asemalta.
Juhlavuoden kunniaksi on valmistunut Markku Nummelinin kirjoittama historiikki Jokioisten museorautatie 50 vuotta – Puoli vuosisataa talkootyötä.