Lounais-Häme

Elina Kataja päätti 7-vuotiaana pelastaa "kaikki maailman kissat" – Voimavarana vaativassa tehtävässä toimii Facebookin kautta syntynyt yhteisö

Vapaaehtoistyö löytökissojen kanssa ottaa ja antaa paljon. Tällä hetkellä Katajan saldona on 250 uuden elämän alkuun autettua kattia. Kiitollisinta auttamisessa on, kun kuoleman kielissä ollut kissa paranee ja löytää rakastavan kodin.
Katajalle tulevat kissat usein luonnosta loukutettuina. Osa narttukissoista on tiineenä ja synnyttää sijaiskodissa. Kuvassa on 7-viikkoinen pentu. Kuva: Kati Laitinen
Katajalle tulevat kissat usein luonnosta loukutettuina. Osa narttukissoista on tiineenä ja synnyttää sijaiskodissa. Kuvassa on 7-viikkoinen pentu. Kuva: Kati Laitinen

Elina Kataja, 37, ohjaa meidät suoraan yläkertaan. Kipuamme portaat nopeasti ylös ja kierrämme hänen pyynnöstään portaalla makaavan kissan. Siihen ei saa nyt koskea.

Kataja istahtaa huoneen lattialle. Yläkerrassa löytyy kissojen kiipeilypuita, isoja kissanhiekkalaatikoita sekä erilaisia kissanpetejä ja -majoja.

Päiväunilla olleet 7-viikkoiset kissanpennut valpastuvat vieraista. Pian ne kisailevat keskenään, kiipeilevät Katajan syliin ja hyökkäilevät toistensa kimppuun.

Kataja päätti, että kun he aviomiehensä kanssa hankkivat omakotitalon, hän ottaa hoitoonsa löytökissoja. Hän tarjoaa niille hoivaa, kunnes niille löytyy rakastava koti.

Jos nyt yksi pentue

Kataja on toiminut viisi vuotta aktiivisesti Kissankulma-yhdistyksessä.

Oman talon pariskunta löysi reilut kaksi vuotta sitten Hattulasta.

– Kun tulimme tähän, ajattelin, että jos minä yhden pentueen otan…

Kataja nauraa muistolle.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen. 

Katajan kotona on tällä hetkellä 7- ja 16-viikkoisia pentuja. Uni maistuu leikin jälkeen lämpimässä ja pehmoisessa pesässä. Kuva: Kati Laitinen
Katajan kotona on tällä hetkellä 7- ja 16-viikkoisia pentuja. Uni maistuu leikin jälkeen lämpimässä ja pehmoisessa pesässä. Kuva: Kati Laitinen

 

“Kaikki menee pikkusen yli ja överiksi”

Kissat ovat kuuluneet Katajan elämään aina. Seitsemänvuotiaana hän näki televisiosta kissoja käsittelevän dokumentin, jossa näytettiin häkkikissoja, jotka olivat hänen muistikuviensa mukaan menossa turkiskäyttöön.

Hän muistaa pohtineensa illalla ennen nukahtamistaan, miten hän voisi pelastaa kaikki maailman kissat.

Yläkerran huoneen laskeva katto ja yksi seinistä on vuorattu kissojen valokuvilla. Kokoelmasta puuttuu kuvia. Niitä pitäisi olla 250, sillä niin monta kissaa Katajan kodin kautta on kulkenut kahden ja puolen vuoden aikana.

Omien sanojensa mukaan nainen lähtee kaikkeen mukaan viisisataaprosenttisesti, eikä hänet tuntevat ihmettele lainkaan, jos ”kaikki menee pikkusen yli ja överiksi”.

– Kun ensimmäinen pentue tuli, ajattelin, että tämähän on kamalan työlästä. Kissoja oli tasan kuusi. Pahimmillaan tai parhaimmillaan meillä on ollut 42 kissaa, Kataja sanoo.

Vääristynyt aikakäsitys auttaa

Hän kertoo nauraen omaavansa vääristyneen aikakäsityksen. Sen avulla hän pystyy huolehtimaan valtavasta kissalaumasta sekä omakotitalosta päivätyön ohella.

Kissat ovat vallanneet kokonaisen yläkerran remontoidusta talosta. Ilmeisesti Katajan aviomieskin on täysillä mukana toiminnassa?

– No ei ole, Kataja naurahtaa.

– Tämä on minun harrastukseni, ja hän sallii sen minulle. Hän auttaa minua aina, kun apua tarvitsen. Kyllä hän kissoista tykkää, mutta varmaan hänelle olisi jees, jos näitä olisi paljon vähemmän.

Mukana myös sisäkissapopulaatioita

Kissat tulevat ympäri Suomen. Ne ovat luonnossa villiintyneitä aikuisia, tiineenä olevia kissoja sekä pentuja. Lähes aina ne ovat nälkiintyneitä, sairaita ja täynnä loisia.

Kissat voivat olla myös sisäkissoja, kuten erään muistisairaan vanhuksen 34 yksilön katras.

– Hain niitä aina yhdeksän yksilön laumoina. Kun sain entisiä eteenpäin, hain aina uuden satsin.

Kissat olivat onneksi kesyjä, jolloin niille löytyi nopeasti uusi koti.

Pahin painajainen toteutui

Yhdellä pennuista on paha ripuli. Se tuli Katajan hoiviin 22 muun kissan kanssa.

Pennulla on Katajan arvion mukaan kissoille melko yleinen ja pennuilla ripulia aiheuttava kryptosporidium-virus. Se häviää kissan kasvaessa.

Ripulipentu on kuitenkin murheista pienimpiä.

Kataja kertoo vaihtaneensa ennen haastattelua päälleen desinfioidut vaatteet, joten hän ei tarvitse nyt suojavarusteita.

Kataja kohtasi sen pahimman, mitä löytöeläinkissojen kanssa toimivat eniten pelkäävät. Yhden loukutetun lauman mukana taloon tuli kissarutto.

– Parvo (-virus) on niin armoton etenkin pennuille. Tiesin, että joskus se meille tulee, koska meille tulee niin paljon kissoja suoraan luonnosta.

“Nytkö kaikki kuolevat?”

Rutto tappoi lauman kaikki kahdeksan pentua. Vain yksi aikuinen selvisi. Se oli portaikoissa maannut kissa, Auri.

– Täällä oli paljon rokottamattomia ja jopa pulloruokinnassa olevia pentuja. Ajattelin, että nytkö kaikki kuolevat.

Eläinlääkäri kävi rokottamassa kaikki kissat. He kävivät yhdessä läpi tilojen desinfioinnit ja tilasta toiseen liikkumiset.

Pienimmätkin pennut ovat jo rokotettu kahteen kertaan, mutta ne ovat turvassa vasta 16–20 -viikkoisina. Uusia pentuja Kataja uskaltaa ottaa vastaan aikaisintaan ensi syksynä. Siihen asti hän ottaa hoiviinsa vain aikuisia kissoja.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Työ palkitaan ilolla, kun toivottomaksi tapaukseksi tuomittu kissa paranee ja löytää rakastavan kodin. Kuva: Kati Laitinen
Työ palkitaan ilolla, kun toivottomaksi tapaukseksi tuomittu kissa paranee ja löytää rakastavan kodin. Kuva: Kati Laitinen

Työ löytökissojen kanssa antaa ja ottaa paljon.

Kataja puhuu yötä myöten hoidettavista pullo- ja ruiskuruokinnoista, jatkuvasta desinfioinnista ja siivoamisesta, viikoittaisista eläinlääkärikäynneistä, nälkäkuoleman partaalla olevista sairaista, loisia täynnä olevista kissoista sekä emoista, jotka viimeisillä voimillaan synnyttävät pentunsa. Huonossa kunnossa olevat emot eivät kykene hoitamaan pentujaan.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Kyynistymistä vastustava voimavara

Kuolemantapaukset aiheuttavat surua ja ihmisten välinpitämättömyys ja julmuus eläimiä kohtaan kyynisyyttä.

Toisaalta työ palkitaan valtavalla ilolla, kun toivottomaksi tapaukseksi tuomittu kissa paranee ja löytää rakastavan kodin.

Kyynisyyden vastapainona toimivat ne lukemattomat kissojen ystävät, jotka lähestyvät muun muassa Facebookin kautta ja auttavat Katajan auttamistyötä myös taloudellisesti.

– Ruttokeissin aikana sain valtavasti viestejä ja kommentteja. Ihmiset kysyivät, miten he voisivat auttaa.

Auttajat ovat kiikuttaneet ulko-ovelle muun muassa kissanruokaa ja suojahaalareita.

– Eilen istuin tuo ripulikersa sylissä ja katselin pentujen riekkumista pari tunnin ajan. Kyllähän minä tästä nautin, Kataja sanoo.

Vielä Kataja ei ole pelastanut ”kaikkia maailman kissoja”, mutta hyvässä vauhdissa hän on.

Uusimmat

Fingerpori

comic