Lounais-Häme

Ely-keskus: Haitallisten vieraslajien hävittämiseen tarvitaan hämäläisiä maanomistajia – Näin torjut jättiputken

Vieraslajien hävittämiseen tarvitaan yksityisiä maanomistajia. Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskus (Ely) kehottaa maanomistajia hävittämään mailtaan haitallisia vieraslajeja, erityisesti jättiputkea ja jättipalsamia.

Ely-keskuksen tiedotteen mukaan vieraslajien hävittäminen ei onnistu kokonaan viranomaisilta, vaan siihen tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä ja etenkin yksityisten maanomistajien aktiivisuutta.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Kiinteistön omistajalla on lainmukainen velvollisuus huolehtia haitallisen vieraslajin torjunnasta maillaan.

Vieraslajilain nojalla vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Ely-keskus valvoo vieraslajiasetuksen ja -lain noudattamista.

Yksi haitallisimmista vieraslajeista on jättiputki, joka uhkaa sekä ihmistä että luonnon monimuotoisuutta. Kasvi on tehokas leviämään ja voimakas kilpailija, joka syrjäyttää luonnonvaraisia kasvilajeja.

Jättiputkien esiintymät vaihtelevat Hämeen Ely-keskuksen alueella muutamista satoihin. Vieraslajit.fi-sivuston mukaan jättiputkiesiintymiä on esimerkiksi Hämeenlinnassa noin 160 ja Riihimäellä 15.

Torjunnan perusta on jättiputken uusien siementen syntymisen estäminen, jotta siemenpankkia ei pääse muodostumaan. Jättiputken hävittäminen edellyttää riittävän pitkää seurantaa ja tarvittaessa uusintakäsittelyjä torjuntamenetelmästä riippumatta.

Uusia taimia itää koko kasvukauden ajan. Tilanteen tarkkailua ei tule unohtaa myöhemminkään, vaikka jättiputki näyttäisi hävinneen.

Torjuntatoimet on helpointa ja turvallisinta aloittaa heti keväällä, kun kasvusto on vielä matalaa. Torjunnan ensimmäinen vuosi on yleensä työläin ja kallein. Ely-keskus neuvoo, että säännöllisesti ja pitkäjänteisesti tehdyt torjuntatoimet tehoavat parhaiten ja säästävät myös työtä ja rahaa. FL

Lisätietoja vieraslajeista ja niiden torjunnasta www.vieraslajit.fi.

Näin torjut jättiputken
Jättiputken kasvineste voi aiheuttaa Ihmiselle hengitystieoireita, ja auringonvalon vaikutuksesta iholle voi syntyä palovammoja.Jättiputki vähentää myös kiinteistön taloudellista ja virkistyskäyttöarvoa sekä haittaa maa- ja metsätalouden harjoittamista.Jättiputket on luokiteltu merkityksellisen haitallisiksi niin Suomen kansallisella tasolla kuin EU:n tasollakin.Niissä ilmenee kaikki haitallisten vieraslajien aiheuttamat ongelmat – taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Siksi niiden torjunnan painottaminen on perusteltua ja niiden leviämisen estämiseksi ja haittojen torjumiseksi tarvitaan nopeasti tehokkaita toimenpiteitä.TorjuntaohjeetHyväksi havaittuja torjuntamenetelmiä ovat mekaanisten menetelmien ja torjunta-aineen käyttö yhdessä tai erikseen riippuen kohteen laadusta ja laajuudesta.Jättiputken torjunnassa käytetyt menetelmät ovat kitkentä, kaivaminen, kukintojen poistaminen, niitto, peittäminen ja torjunta-ainekäsittely.Kitkentä, kaivaminen ja peittäminen ovat ympäristöystävällisiä ja tehokkaita menetelmiä, vaikka ne vaativat enemmän työtä ja aikaa.Kukintojen poistaminen estää kasvin leviämistä ja siemenpankin muodostumista.Niitto vähentää kasvin kasvuvoimaa mutta ei hävitä sitä. Niitto soveltuu siksi parhaiten yhdistettynä peittämiseen tai torjunta-ainekäsittelyyn, mutta sitä ei tulisi käyttää ainoana torjuntamenetelmänä.Torjunta-ainekäsittely on tehokas menetelmä, mutta se ei sovellu herkille kohteille esimerkiksi vesistöjen läheisyydessä ja pohjavesialueilla.Jättiputkien torjunnassa on tärkeää muistaa aina käyttää suojavarustusta suojaamaan haitalliselta kasvinesteeltä. Kasvinesteelle altistunut ihoalue on heti pestävä vedellä ja saippualla ja suojattava sitten auringonvalolta viikon ajan.Vieraskasvijätteen käsittelyssä tulee olla huolellinen. Leviämisriskin takia jättiputken kukintoja ja juurakoita ei saa laittaa kompostiin, puutarhajätteen keräykseen tai jättää luontoon. Ne tulee polttaa tai toimittaa jätesäkeissä sekajätekeräykseen poltettavaksi. Jättiputken lehdet ja varret voi kompostoida.Lähde: Hämeen Ely-keskus

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic