Lounais-Häme

"Enää ei ole mitään asiaa jäälle"

 

Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Johanna Korhonen kertoo, että järvien jäät alkavat olla Etelä-Suomessa jo huonossa kunnossa.

-Jäät alkavat olla niin heikkoja, että enää ei ole mitään asiaa jäälle. On varmasti vain viikkojen kysymys, milloin jäät lähtevät kokonaan, Korhonen toteaa.

Forssalainen Pertti Jokinen kävi vielä viikonloppuna pilkillä Salkolanjärvellä ja maanantaina Mäkilammin jäällä, mutta enää hän ei aio jäälle mennä.

-En varmasti käy enää. Yksi pilkkijä sujahti jo sunnuntaina jään läpi. Se tapahtui niin rannassa, että hän pääsi itse pois. Vaikka kyllä Mäkilammin jää vielä muutaman päivän kestää, Jokinen sanoo.

Etenkin aamulla löytyy Jokisen mukaan edelleen rohkeita, jotka uskaltavat jäälle.

-Kyllä aamulla jotkut painoivat Pyhäjärvelle polkupyörien kanssa, Jokinen totesi maanantaina.

-Jos lähtee aamulla liikkeelle, yö- ja aamupakkasten vuoksi jää tuntuu kovalta ja kantavalta. Iltapäivällä, kun aurinko lämmittää ja sulattaa kiteiden rajapintoja, jää ei välttämättä enää olekaan niin kestävää, Korhonen sanoo.

Jäät alkavat normaalistikin lähteä maalis-huhtikuun vaihteessa, mutta tänä vuonna jäät ovat lähteneet hyvin nopeasti. Syynä siihen ovat olleet vesisateet ja auringonpaiste.

-Jäät olivat koko talven tavallista heikompia etelässä. Keski- ja Pohjois-Suomessa jäätilanne on edelleen hyvä ja aika lähellä keskiarvoa. Jäätilanne siis vaihtelee eri puolilla Suomea, Korhonen sanoo.

Tällä hetkellä jää on huomattavasti heikompaa kuin normaalisti huhtikuun alussa. Suomen ympäristökeskuksen tilaston mukaan esimerkiksi Tammelan Kuivajärvellä jään paksuus oli viime viikon keskiviikkona 25 senttimetriä, mikä on 20 senttiä vähemmän kuin normaalisti samaan aikaan.

-Viime viikon mittauksissamme etelässä jäiden paksuus oli noin 20–30 senttiä, ja nyt viime päivien lämpimien säiden jälkeen jäät ovat vielä entisestään varmasti ohentuneet ja tummuneet.

Sillä, minkä kokoinen järvi on, ei ole Korhosen mukaan tällä hetkellä suurta merkitystä jäiden paksuuden suhteen.

-Syksyllä erikokoisten järvien jäätilanteiden erot ovat suuria, kun pienet ja matalat järvet jäätyvät ensimmäisinä ja suuremmat myöhemmin. Jään kasvettua paksuksi se myös paksuuntuu lisää hitaammin, mikä johtuu jään omasta eristyskyvystä. Siksi isommat järvet, joissa on aluksi ohuempi jää, kurovat eroa kiinni, Korhonen selittää.

Lopputalvella erot erikokoisten järvien välillä samalla alueella eivät ole kovin suuria. Kokoeroa suurempi merkitys kestävyyttä ajatellen nyt sulamisvaiheessa on, onko järvessä virtauksia, ja miten aurinko pääsee paistamaan järvelle.

-Esimerkiksi Kaukjärven tai Mäkilammen eteläpuoliset paikat, joihin ei aurinko paista, kestävät vielä kyllä. Aurinko paistaa pohjoisrantaan, Jokinen toteaa.

Jos nyt putoaa jäihin, saattaa nouseminen ylös vedestä olla vaikeaa, koska jään pinta alkaa olla pehmeää.

-Kelluntahaalarit tai kelluntaliivit kannattaa ottaa mukaan, mutta puukoista ja jäänaskaleista ei ole mitään iloa. Ei pidä mennä liian syvälle ja kannattaa ottaa naru, jonka voi heittää toiselle tarvittaessa, kokenut pilkkimies Jokinen neuvoo.

-Naskalit ja pelastautumisvarusteet pitää olla mukana, mutta etelässä ei todellakaan kannata enää mennä jäälle, vaan mieluummin onkii vaikka laiturin päästä tai odotella jäiden lähtöä. Pohjois- ja Keski-Suomessa uskaltaa vielä käydä pilkillä, Korhonen toteaa. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic