Lounais-Häme

Eräopas taipuu työjuhdasta tarinankerrontaan: Jouni Palén kirjoitti Forssan Lehdelle viikon työpäiväkirjan

Erärenki kuljettaa, putsaa ja ohjaa, jotta luontokohteemme olisivat mahdollisimman monen ulottuvilla.
Kanoottivuokraus on suosituin Erärenki Jouni Palénin tarjoamista palveluista. Asiakkaita saapuu oman alueen ohella runsaimmin Uudeltamaalta mutta myös Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan alueilta. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kanoottivuokraus on suosituin Erärenki Jouni Palénin tarjoamista palveluista. Asiakkaita saapuu oman alueen ohella runsaimmin Uudeltamaalta mutta myös Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan alueilta. Kuva: Lassi Puhtimäki

”Lämpöinen keli luvassa. Kesätyöntekijä Otto – Tammelan ja oman kylän Letkun nuoria – tuli klo 8.30 töihin, niin kuin sovittiin. Klo 9 oli Kopinlahdelle tulossa yhden kanootin vuokraajat.

Autossani oli jo tavarat heille ja myös seuraaville, joten aika pian menoksi. Asiakkaat olivat tulleet, kun saavuimme Kyynäränharjulle. Kanootin ja varusteiden katselu – ja pahus, liivisäkki oli jäänyt kotio. Otto jäi juttelemaan ja opastamaan asiakkaille melontaa, sillä aikaa kun hain liivit kotoa noin kilometrin päästä. Melojat pääsivät sitten matkaan.”

Näin alkaa Erärengin työpäivä ja päiväkirja maanantaina 22.7. 2019. Erärenki Jouni Palén piti päiväkirjaa Forssan Lehdelle viikon ajan. Oli kesän 2019 kuumin viikko ja ihmisillä hinku päästä vesille. Ja sen kyllä huomasi: Erärenki kuskasi asiakkaille kanootteja ja sup-lautoja aamun tunneista iltahämäriin.

– Enemmän työni on roudarin hommaa kuin luonnossa liikkumista, Erärenki katkaisee romanttiset kuvitelmat erä- ja luonto-oppaan ammatista.

Niin, suuri osa Erärengin asiakkaista retkeilee omatoimisesti esimerkiksi vuokrakanootin kanssa, ja Erärengin tehtävänä on huolehtia välineet paikalle ja takaisin. Käytön jälkeen on aika puhdistaa kaikki kanooteista kelluntaliiveihin seuraavia lainaajia varten.

– Ohjattuja retkiäkin on, mutta suurelta osin työ on valmistelua ja jälkitöitä.

Luontoihmisille on täällä nähtävää

Jouni Palén jaottelee erä- ja luontomatkailualan yrittäjät kolmeen kategoriaan. On ryhmä, joilla on oma kiinteä tila rakennuksineen, missä myös retkeilijät voivat majoittua.

Toinen ryhmä kuulostaa seikkailijahenkisimmältä. He saattavat toimia osan vuodesta eräoppaina Lapissa ja siirtyä toiseksi sesongiksi etelän kohteisiin.

Palén kuuluu ryhmään kolme, joka tarjoaa erilaisia luontopalveluita pienellä alueella ilman kiinteää sijaintia.

Erärengin lähtöpisteenä on koti Liesjärven kansallispuiston kupeessa, mistä hän operoi pääosin Hämeen järviylängön alueella.

Tyypillisimmin kanootit lasketaan vesille Liesjärven vesistöalueella, jatketaan kenties Turpoonjokea pitkin Portaaseen, uutterimmat edelleen Saaren kansanpuistoon, Pyhäjärvelle ja Loimijokea pitkin jopa Loimaalle saakka.

– Onni on se, että luontoihmisille on nähtävää laajalla alueella.

– Ensikertalainen ihailee yleensä yksittäisiä kohteita, kuten Kyynäränharjua, Korteniemen perinnetilaa tai Hyypiönkallion maisemia. Vakikävijä juttelee enemmänkin siitä, miten paljon ja erilaista nähtävää ja koettavaa täällä on.

Palén voi tuoda kävijöiden kokemuksiin syvyyttä, sillä hänen juurensa ovat Liesjärvellä.

Palénin mummo syntyi Korteniemen perinnetilalla, ja isomummon isä oli ensimmäinen metsänvartija tilalla, joka on tänä päivänä yksi alueemme kuuluisimmista nähtävyyksistä, osa Liesjärven kansallispuistoa ja suosittu kohde Erärengin asiakkaille.

Vesillä on joka kerta erilaista, kulloisenkin säätilan maalaillessa värejä. Kuva: Lassi Puhtimäki
Vesillä on joka kerta erilaista, kulloisenkin säätilan maalaillessa värejä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Lumeton talvi ja korona murheina

Vuosi 2020 on ollut myös luontomatkailualalle erikoinen. Ensin peruttiin talvi ja kaikki lumikenkäkävelyt, kun lunta ei tullut.

Hetken näytti, että koronapandemia peruu myös kevään. Huhtikuu oli Palénin mukaan todella hiljainen, vaikka ihmiset lähtivätkin jo omatoimisesti luontoon.

– Toukokuusta alkaen asiakkaita alkoi olla viikonloppuisin mukavasti, oikeastaan enemmän kuin edellisvuosina.

Palén ei näe luontointoilua pelkästään koronakevään ilmiöksi. Niinä seitsemänä vuotena, jotka Palén on Erärenkinä toiminut, Tammelan kansallispuistojen kävijämäärä on kaksinkertaistunut.

Kasvu ruokkii myös palvelujen tarvetta. Kansallispuistoissamme ei ole kiinteää palvelupistettä, mutta alueelta jatkuvien luontoreittien varrella löytyy niin ruokapaikkaa kuin makuusijaa.

Taianomaisia hetkiä

Parhaat luontohetket tulevat Palénin mukaan vastaan sattumalta. Taianomainen hetki voi olla illan sumu järvellä, suon laidassa ruokaileva kurki tai uiva hirvi.

– Itse viihdyn luonnossa parhaiten ilta-auringon aikaan.

– Yleensä ei tapahdu mitään sensaatiomaista, mutta joskus voi saada kirsikan kakun päälle, Erärenki tiivistää luonnon kutsun.

Juttu ilmestyi tänään torstaina 25.6.2020 Forssan Lehden kesälehdessä – Pääset lukemaan kesälehden muut jutut tästä linkistä!

Uusimmat

Näkoislehti

8.7.2020

Fingerpori

comic