Lounais-Häme

Erikoisryhmä tuntee alueensa kuin taskunsa

-Tyypillisesti paikallispataljoonan henkilöstöstä yli 95 prosenttia on 35–50-vuotiaita reserviläisiä, Hämeen aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Ville-Veikko Vuorio kertoo.

Kanta-Hämeessä vastaavan väen keski-ikä on 35 vuotta, reserviläisten osuus 99 prosenttia.

Paikallispataljoona ei kuitenkaan ole mikään ikämiesten puulaaki, johon pääsisi avoimella hakemuksella. Käytännössä sinne ei kenellä tahansa ole asiaa.

Kyseessä on sodanajan joukko, johon henkilöstö sijoitetaan puolustusvoimien toimesta, mutta siihen voi hakeutua myös vapaaehtoisesti

Paikallispataljoonaan sijoitetun henkilöstön valintapuntarissa painavat sotilastaidot ja alueellinen tuntemus sekä halukkuus osallistua harjoituksiin, Vuorio huomauttaa.

-Paikallispataljoonat ovat oman alueensa erikoisryhmää, jotka ovat yhtä suorituskykyisiä kuin operatiiviset joukot, mutta heidän valttinaan on laajempi kokemus.

Joukoilla täydennetään rajoitettua ja räätälöityä taistelu- ja kohdepuolustusta paikallistasolla.

-Tyypillisiä tehtäviä voivat olla esimerkiksi joukkojen perustaminen, tukialueiden vartiointi ja suojaaminen sekä taistelutehtävät ja avustaminen viranomaistehtävissä.

Aluetoimistot kouluttavat paikallispataljoonat yhteen tehtävään koko elinkaarensa ajaksi.

Henkilöstö sijoitetaan osaamisensa perusteella siten, että he voivat vielä kehittää taitojaan.

-Puhe on kokeneemmista taistelijoista, jotka eivät ikänsä takia välttämättä enää kuulu operatiivisiin joukkoihin, mutta joiden kunto ja motivaatio riittävät sotilastehtäviin.

Paikallispataljoonassa taitojen ylläpito ja kehittäminen perustuvat kertausharjoituksiin. Koulutuksessa hyödynnetään myös vapaaehtoisuutta.

Puolustusvoimat tilaa myös Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä sotilaallista koulutusta ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta tarpeen mukaan.

-Paikallispataljoonan henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä sitoumus tehtäväänsä, esimerkiksi Päijät-Hämeessä maakuntakomppaniassa sitoutuminen on 100-prosenttista.

Tavanomaisesta poiketen paikallispataljoonan henkilöstöllä on sotilaan perusvarustus asetta lukuun ottamatta omassa hallussaan.

-Paikallisjoukoille on kehitetty omat hälytysjärjestelmänsä, joten tarvittaessa esimerkiksi virka-apuosasto on nopeasti käytettävissä.

Suomen maavoimien vahvuus on 230 000 sotilasta (120 000 vähemmän kuin vuonna 2012).

Vahvuudesta operatiivisia joukkoja on 20 prosenttia, alueellisia joukkoja 60 prosenttia ja paikallisjoukkoja 20 prosenttia.

Paikallispataljoonat kattavat koko maan, Parolan Panssariprikaati puolestaan johtaa niitä neljässä maakunnassa.

Kanta-Hämeessä paikallispataljoonan kuntoa testattiin jo toissa syksynä Wanaja14-sotaharjoituksessa.

Paikallisjoukkoihin rekrytoidaan oman kotiseutunsa puolustamiseen sitoutuneita vapaaehtoisia reserviläisiä.

Niihin voi voi hakeutua oman aluetoimistonsa kautta.

-Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen voi osallistua MPK:n kurssien kautta, eikä se edellytä paikallisjoukkoihin kuulumista, Vuorio muistuttaa. HÄSA

Paikallispataljoona
Toimii sodan ajan kolmantena joukkona operatiivisten ja alueellisten joukkojen rinnalla.Kanta-Hämeessä 99-prosenttisesti keski-iältään35-vuotiaita reserviläisiä, jotka tuntevat toiminta-alueensa hyvin.Valintapuntarissa painavat sotilastaidot, kunto ja motivaatio.20%puolustusvoimien maavoimien vahvuudestaKanta-Hämeessä vahvuus on1500Maavoimien komentaja johtaa koko Suomen kattavaa paikallispuolustusta. Paikallispataljoonia hallinnoivat puolustusvoimien aluetoimistojen johtajat.Kanta-Hämeessä paikallispuolustusta johtaa Panssariprikaati, vastuualueina myös Päijät-Häme, Pirkanmaa ja Keski-Suomi.Koostuu maakunta-, sotilaspoliisi-, esikunta-, viesti- ja huoltokomppanioista.

Uusimmat