Lounais-Häme

Esko Aaltosen toive toteutui 70 vuotta sitten – nyt Lounais-Hämeen Pirtti juhli pyöreitä

”On kysymys vapaaehtoisuudesta, talkoohengestä, kulttuuriteosta ja koko Lounais-Hämeen omasta talosta. Siitä on tuleva historiallisen Lounais-Hämeen yhteinen juhlakeskus ja sitä elämänmuotoa palvova tyyssija, joka on tuttu teidänkin esi-isillenne.”

Näin sanaili Forssan Lehdenkin perustanut Esko Aaltonen aikoinaan lehden sivuilla. Aaltonen toivoi yhdistävänsä seudun talonpojat yhteistä asiaa, Lounais-Hämeen Pirtin rakentamista, varten. Hän vertasi ponnistusta 1500-luvulla työläisten rakentamaan Mustialan kuninkaankartanoon, tällä kertaa urakka vain perustui vapaaehtoisuuteen pakotuksen sijaan.

Väen innostamisessa asian taakse Aaltonen myös onnistui, sillä Lounais-Hämeen Pirtti valmistui Saaren kansanpuistoon talkootyönä vuosina 1946–1949. Virallinen vihkiminen tapahtui 14.5.1948 eli lähes tasan 70 vuotta sitten.

Aaltosen kirjoituksen nosti sunnuntaina pidetyssä juhlatilaisuudessa esiin Lounais-Hämeen Pirtin Säätiön puheenjohtaja Harri Kaunisto.

-Pirtin vihkiäisjuhla oli Lounais-Hämeen kotiseutuväen ja ennen kaikkea väkevän kotiseutuaatteen luojan, professori Esko Aaltosen pitkäaikaisen toiveen täyttymys, Kaunisto lausui.

70-vuotistilaisuudessa juhlapuheen pitänyt Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston museologian professori Janne Vilkuna kertoi, että Pirtin rakentaminen maksoi aikanaan noin 3,4 miljoonaa markkaa.

Kotiseutuliiton edustajana Vilkuna oli mitä sopivin juhlapuhuja Lounais-Hämeen Pirtin juhlissa.

Nimittäin vuonna 1949 Esko Aaltonen kutsui ”yleiseen kotiseututilaisuuteen” Lounais-Hämeen Pirtille kotiseutuväkeä ympäri Suomen. Suomen Kotiseutuliitto perustettiin siinä kokouksessa.

-Korostan, että Suomen Kotiseutuliiton näkökulmasta olemme nyt tässä juhlassa niin sanotusti pyhällä maalla, Vilkuna kertoi.

Kokouksessa liiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Esko Aaltonen ja toiseksi tohtori Kustaa Vilkuna, Janne Vilkunan isoisä.

Aaltosen toive siitä, että Pirtistä tulisi seudun yhteinen juhlakeskus, toteutui. Saaren kansanpuisto oli jo 1930-luvulta saakka täyttynyt etenkin aina juhannuksena, ja sitä se teki myös Pirtin rakentamisen jälkeen. Vuosien ajan Saaressa keskikesän juhlaa otti vastaan tuhansia ihmisiä.

Sittemmin juhannusjuhlien suosio hiipui, ja lopulta niistä päätettiin luopua. Viime vuosina Lounais-Hämeen Pirtin Säätiö on ollut taloudellisissa vaikeuksissa pakollisten remonttien, pudonneiden tulojen ja korkeiden ylläpitokustannusten myötä.

Tällä hetkellä tilanne on auki esimerkiksi LounaPlussalta sekä Forssan kaupungilta ja Tammelan kunnalta mahdollisesti saatavien avustuksen suhteen.

-Toivottavasti löydämme ratkaisun näihin asioihin mahdollisimman nopeasti. Jos professori Esko Aaltosen sukupolven tehtävä oli luoda perusta pirtille, meidän ja tulevien sukupolvien tehtävä on pitää tämä arvoisessaan kunnossa, samoin kuin siihen liittyvät Saaren kansanpuisto ja Kaukolanharjun näkötorni, Kaunisto lausui. FL

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic