Etanoiden ja kotiloiden vihollinen on siisti ja hoidettu piha: Forssassa tappajaetanoista ei ole tehty havaintoja viime vuosina, mutta lehtokotilot lymyävät edelleen puutarhoissa

2010-luvun puolessa välissä forssalaisia puutarhoja piinannut espanjansiruetana-tilanne on saatu kuriin. Vuonna 2013 espanjansiruetanasta tehtiin havaintoja Paavolan, Kalliomäen, Rantalanmäen ja Talsoilan asuinalueella sekä Lamminrannassa. Nopeasti lisääntyvän etanalajin pelättiin tuolloin leviävän runsaana koko kaupungin alueelle.

Tappajaetanaksikin kutsutusta espanjansiruetanasta ei ole enää viime vuosina tehty merkittäviä havaintoja Forssan alueella. Vaikka kaupungin infrapalveluihin ei ole tullut yhtään yhteydenottoa tappajaetanahavaintoihin liittyen, Forssan kaupungin puistotyönjohtaja Ismo Ojansuu muistuttaa, että sen perusteella on vaikea arvioida sitä, onko etanalaji kadonnut kokonaan kaupungin alueelta. Tappajaetana-ongelmasta ei Ojansuu ainakaan enää puhuisi.

– Kaupunki raivasi muutama vuosi sitten Paavolassa ryteikköalueen lähellä Metsäkalliontietä. Se on varmasti auttanut pitämään etanatilanteen kurissa, Ojansuu pohtii.

Puistotyönjohtaja toivoo, että tulevaisuudessakaan tappajaetana eivät kotiudu Forssan seudulle. Hän muistuttaa, että erityisesti ulkomailta tuotavien kasvien ja betonikivien mukana tappajaetana saattaa kulkeutua uuteen elinympäristöön.

– Tappajaetana on haasteellinen hävitettävä. Jos se kotiutuisi kunnolla Forssaan ja pääsisi leviämään syötävien kasvien joukkoon, voisimme heittää sadolle saman tien hyvästit, Ojansuu muistuttaa.

Monelle viherpeukalolle tuttu riesa, lehtikotilo, on sen sijaan tullut jäädäkseen. Lehtokotiloiden osalta tilanne on kuitenkin tänä kesänä parempi, sillä niitä esiintyy viime vuosia vähemmän. Ojansuu katsoo, että yhtenä syynä kotiloiden vähenemiseen on se, että ihmiset torjuvat niitä itse aiempaa tehokkaammin. Tänä vuonna kaupungin puistotyöntekijät eivät ole joutuneet ryhtymään etanantorjunta-aineen levitykseen kertaakaan.

– Lehtikotilot viihtyvät parhaiten hoitamattomilla tonteilla, joissa nurmikko on päässyt kasvamaan pitkäksi. Oman tontin ja raja-aidan ympäristön siisteyteen kannattaa kiinnittää huomiota, mikäli mielii pitää kotilot poissa puutarhasta, Ojansuu vinkkaa.

Kalliomäessä asuvalle Anniina Raitaselle lehtikotilot ovat tuttuja, mutta ei-toivottuja vieraita hänen kotipihallaan. 12 vuotta keskustassa sijaitsevalla omakotitaloalueella asuneen Raitasen mukaan kotilot ilmestyivät pihapiiriin seitsemän vuotta sitten. Tänä vuonna lehtikotiloita on aiempia vuosia vähemmän.

– Kotilot nakertavat puutarhakasvien lehtiä ja juuria. Lisäksi ne tekevät kaivautuessaan nurmikolle pieniä multakasoja. Kun kotilo-ongelma oli pahimmillaan, ne saattoivat kiivetä rakennusten seiniä pitkin liaten ne, Raitanen kuvailee.

Raitanen on myös tänä kesänä levittänyt pihalleen etanantorjunta-ainetta. Hänen mukaansa Kalliomäen asukkaat torjuvat kotiloita aktiivisesti, sillä Kalliomäen Omakotiyhdistys on hankkinut torjunta-ainetta kerralla suuria määriä ja myy sitä huokeammalla hinnalla alueen asukkaille. Kalliomäkeläinen kannustaa aktiiviseen pihan hoitoon, jotta kotilot saadaan pidettyä kurissa.

– Talomme vieressä on rakentamaton ja hoitamaton tontti, joka tuotti koko naapurustolle päänvaivaa huonon kuntonsa vuoksi. Hoidetun ja hoitamattoman tontin väliin muodostui selkeä kotiloraja, Raitanen summaa. _FL