Lounais-Häme Forssan seutu

Etätöiden ansiosta työpiste siirtyy näppärästi vaikka Tammelaan – Forssan seutu voi olla suuri hyötyjä monipaikka-asumisen trendissä

Etätöiden yleistyttyä koronapandemian myötä niin sanottu monipaikkaisuus eli monella paikkakunnalla asuminen on noussut pinnalle. Forssan seudulla on valtit ilmiöstä hyötymiseen. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 3.4.2021.
Onhan se hyvä asia, että kylät pysyvät elossa. Jokainen henkilö, joka asuttaa taloa tai mökkiä sen tyhjilleen jäämisen sijaan, on paikkakunnalle plussaa, Juha Kostiainen sanoo. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL
- Onhan se hyvä asia, että kylät pysyvät elossa. Jokainen henkilö, joka asuttaa taloa tai mökkiä sen tyhjilleen jäämisen sijaan, on paikkakunnalle plussaa, Juha Kostiainen sanoo. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL

Jos aiemmin päivät ovat kuluneet toimistolla Helsingissä tai Tampereella, koronapandemia on sysännyt monet tekemään töitä etäyhteyksien päähän. Ja kun tietokoneet ovat nykyään pääosin kannettavia, on kone helppo napata mukaan ja kaupungin hälyn sijaan tehdä töitä vapaa-ajan asunnolla luonnon helmassa.

Vaikkapa Tammelassa.

Myös suuren rakennusalan yrityksen YIT:n kaupunkikehitysjohtajana työskentelevä Juha Kostiainen on viettänyt viimeisen vuoden aikana aiempaa enemmän aikaa Tammelan Lautaportaassa Pitkäjärven rannalla. Tosin Kostiainen vaimoineen on pyrkinyt pitämään ympäri vuoden asuttavan vapaa-ajan asuntonsa nimenomaan vapaa-ajan asuntona ja jättämään työt Helsinkiin.

– Viime aikoina olemme viettäneet Tammelassa erityisen paljon aikaa, ja myös töitä on nyt tullut tehtyä täällä. Toisaalta olen aina vähän töissä, Kostiainen naurahtaa.

Etätyöt jatkuvat monella myös koronan jälkeen

Etätyöt jatkunevat monen osalta myös sen jälkeen, kun koronapandemia aikanaan väistyy.

Esimerkiksi Hämeenlinnalaisen Praecom Groupin kyselytutkimuksen mukaan noin neljä viidestä henkilöstö- ja tietotekniikan päättäjistä suhtautuu myönteisesti etätöihin. Vain joka kymmenes yritys kertoi, ettei etätyötä ole lähtökohtaisesti mahdollista tehdä lainkaan. Praecom teetti etätyökyselyn IRO Researchillä, ja siihen vastasi 200 henkilöä organisaatioista, joissa oli yli sata henkilöä.

Onkin syntynyt keskustelu monipaikkaisuudesta: Siitä kun koteja voi olla enemmän kuin se yksi, johon henkilö on virallisesti kirjoilla.

Tässä on myös monella väestökehityksen kanssa kipuilevalla paikkakunnalla saumat saada lisää ihmisiä palvelujensa ääreen.

Sitä, kuinka paljon tällaisia ihmisiä on esimerkiksi Forssan seudulle saapunut, on vaikea tilastoida, sillä ihmisen siirtyminen vapaa-ajan asunnolleen ei kirjaudu mihinkään.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Juha Kostiainen kertoo, että perhe on tarkoituksella käynyt ostoksilla Forssan seudulla, ja saanut aina hyvää palvelua. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL
Juha Kostiainen kertoo, että perhe on tarkoituksella käynyt ostoksilla Forssan seudulla, ja saanut aina hyvää palvelua. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL

Tilastoja määristä ei ole, ainoastaan hyviä vihjeitä

Forssan Yrityskehitys oy:n toimitusjohtaja Riikka Riihimäki kuvailee monipaikkaisuutta kiinnostavaksi ilmiöksi, mutta toteaa, että seudulla voidaan vain aavistella, millaisessa asemassa Forssan seutu on sen suhteen.

– Jotain kertoo se, että olen istunut etäkokouksissa, joissa on ollut yritysten edustajia ihan eri puolilta Suomea, ja kokouksen alussa useampi on maininnutkin istuvansa itse asiassa mökillään esimerkiksi Tammelassa, Riihimäki sanoo.

Seudun ”mökkikunnan” eli Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson kertoo, että kunnassa on huomattu, että mökeillä on vietetty korona-aikana pitkiä aikoja.

– Olen myös kuullut, että kesämökkejä on aiempaa enemmän muutettu ympärivuotisiksi asunnoiksi, Larsson kertoo.

Jotain osviittaa antavat puhelimien teletiedot, mutta nekään eivät ole aukottomia. Samoin viitteitä voi nähdä esimerkiksi ruokakaupoissa.

– Voin sanoa, että jossain määrin ilmiö on näkynyt meillä. Esimerkiksi verkkokauppa-asiakkaissa on ollut etenkin nyt viime viikkoina enemmän heitä, joiden kotiosoitteet ovat seudun ulkopuolella, Forssan Citymarketin kauppias Mikko Virtanen kertoo.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Juha Kostiainen on ammattinsa vuoksi miettinyt Forssan seutua muutenkin kuin "mökkeilijän" perspektiivistä. Seudulla on paljon etuja, mutta Kostiainen myöntää, että kuntamarkkinointi on hankalaa. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL
Juha Kostiainen on ammattinsa vuoksi miettinyt Forssan seutua muutenkin kuin ”mökkeilijän” perspektiivistä. Seudulla on paljon etuja, mutta Kostiainen myöntää, että kuntamarkkinointi on hankalaa. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL

Forssan seudun on hyödyttävä vastavirrasta

Lounais-Häme on kesämökkiseutua, missä elinkustannukset ovat suuria kaupunkeja edullisemmat, mutta välimatkat kohtuullisia niin seudun sisällä kuin ympäröiviin kaupunkeihinkin.

Jos monipaikkaisuus yleistyy, on Forssan seudulla siis hyvät mahdollisuudet myös saada siitä hyöty irti.

– Uskon, että päävirrat vievät asukkaita maalta kaupunkeihin, mutta että pienemmät virrat kulkevat toiseen suuntaan. Meidän on tehtävä kaikkemme, että ne virrat suuntautuisivat Forssan seudulle, Larsson sanoo.

Varsinaiset kunnallisveronsa monipaikka-asujat maksavat tietysti varsinaiseen asuinpaikkakuntaansa, mutta ”kakkospaikkakunnat” hyötyvät muilla tavoilla.

Kaupunkikehitysjohtajana YIT:llä toimiva ja aiemmin esimerkiksi Tampereen kaupungilla elinkeinojohtajana työskennellyt Kostiainen on pohtinut monipaikkaisuutta ja Forssan seudun asemaa muutenkin kuin tavallisen ”mökkeilijän” perspektiivistä.

– Onhan se hyvä asia, että kylät pysyvät elossa. Jokainen henkilö, joka asuttaa taloa tai mökkiä sen tyhjilleen jäämisen sijaan, on paikkakunnalle plussaa, Kostiainen sanoo.

Kostiainen kertoo, että hän myös vaimoineen käyttää paikallisia palveluja, on kyse sitten huonekaluliikkeestä, rautakaupasta tai ruokaostoksista.

– Totta kai on puhtaasti positiivista, jos seudulla on enemmän ihmisiä, jotka käyttävät palveluja ja tuovat samalla Forssan seudulle elinvoimaa, Mikko Virtanen pohtii.

Kakkospaikkakunnasta voi tulla ykkösvaihtoehto

Parhaassa tapauksessa kakkospaikkakunta tekee niin lähtemättömän vaikutuksen, että lopulta sinne muutetaan kokonaan asumaan.

– Kuntien tehtävänä on varmistaa, että palvelut pelaavat ja että niitä myös markkinoidaan. Kun kakkosasunnolla aikaa viettävä huomaa, että itse asiassa tällä seudulla palvelut toimivatkin paremmin kuin kotona, voi syntyä päätös jäämisestä, Riikka Riihimäki summaa.

Larssonin mukaan päätöksenteon on oltava eteenpäin suuntaavaa ja kehittävää. Mielikuva rohkeasti uudistavasta kunnasta houkuttelee paikkakunnalle. Esimerkiksi rakennusvalvonnan pitäisi olla hänen mielestään puhtaasti joustavaa ja asiakaslähtöistä palvelutyötä.

Riihimäen mukaan ihmiset arvostavat lopulta yksinkertaisia asioita.

– Helsingissä yhden ruuvipussin hakeminen voi olla puolentoista tunnin homma, kun täällä sen saa vartissa, hän antaa esimerkin.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Juha Kostiainen on pyrkinyt siihen, että vapaa-ajan asunto Tammelassa olisi nimenomaan vapaa-aikaa varten, mutta viime viikkoina hän on siirtänyt enenevissä määrin myös työnsä Helsingistä Forssan seudulle. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL
Juha Kostiainen on pyrkinyt siihen, että vapaa-ajan asunto Tammelassa olisi nimenomaan vapaa-aikaa varten, mutta viime viikkoina hän on siirtänyt enenevissä määrin myös työnsä Helsingistä Forssan seudulle. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL

Paljon on myös asukkaiden harteilla

Mitä Forssan seudulla voitaisiin tehdä, jotta se olisi monipaikka-asujien silmissä vielä houkuttelevampi?

– Kaavoitus on kunnan työkaluista se tärkein. Hyvistä asioista kertominen on toinen – tarinat vetävät. Kuntamarkkinointi vain on vaikea laji, Kostiainen hymähtää.

Lopulta kunnat pääsevät omalla työllään vain tiettyyn pisteeseen. Paikallisten yritysten väki ja asukkaat ovat tärkeitä edesauttajia, että kakkosasujille jää seudusta positiivinen kuva.

– Olemme Forssan seudulla joka paikassa saaneet hämmästyttävän ystävällistä ja hyvää palvelua. Kaikki on toiminut erittäin hienosti, Kostiainen kertoo.

– On upeaa luottaa siihen, että kun talvella tulemme Tammelaan, on tie mökillemme aina aurattu, kun olemme siitä sopineet paikallisen ihmisen kanssa. FL

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti