Lounais-Häme

Etätyö ei lisää lusmuilun riskiä – Moni tekee nyt entistä enemmän töitä

Olennaisinta on, että työn hallinta on kunnossa.
Etätyö on ollut sisustussuunnittelussakin tulevaisuuden trendi jo usean vuoden ajan. Jos ei halua perinteistä työtuolia, esimerkiksi tavallisen tuolin päälle laitettava satulaistuin voi parantaa ergonomiaa. Kuva: Emilia Kangasluoma
Kuva: Emilia Kangasluoma

Etätyössä tarvitaan itseohjautuvuutta, kurinalaisuutta ja kykyä sietää fyysistä yksinäisyyttä. Silti olennaisinta on, että työn hallinta on kunnossa, kertoo Terveystalon johtava työterveyspsykologi Antti Aro.

–  Jos työntekijällä on muutenkin vaikeuksia pitää töitään hallinnassa, etätyöskentely ei ainakaan helpota tilannetta. Taustalla voi olla se, ettei työntekijä yksinkertaisesti suoriudu töistään. Vaihtoehtoisesti hän voi olla erityisen tiivistä ohjausta tarvitseva tai vasta perehdytysvaiheessa oleva työntekijä.

Aron mukaan etätyö ei lisää lusmuilun riskiä. Laiskottelu työpäivän aikana liittyy nimenomaan työn hallintaan: jos työ ei ole hallinnassa, joutenolon riski kasvaa. Kyseessä on myös omatuntoasia.

–  Jos joku lusmuilee etätöissä, hän todennäköisesti lusmuilee yhtä lailla työpaikallakin. Suurimmalle osalle ihmisistä tulisi lusmuilusta todella huono omatunto, Aro sanoo.

Aloitus kertarysäyksellä on monelle haaste

Aron mukaan yllättäen alkanut etätyö on monille vaikea paikka. Suuri osa ihmisistä haluaa vetää selvän rajan työn ja vapaa-ajan välille, ja tämä voi tuntua uudessa tilanteessa haastavalta.

Moni myös kaipaa työyhteisöä ja sosiaalisuutta. Ihmiset, jotka tykkäävät tehdä asioita omassa rauhassa, viihtyvät paremmin etätyössä kuin ihmiset, jotka kaipaavat välitöntä sosiaalista vuorovaikutusta.

Ihmiset myös kokevat etätyön hyvin eri tavalla jopa täysin samanlaisissa työtehtävissä.

Aron mukaan poikkeustilanne on saanut aikaan sen, että moni tekee huomaamattaan entistä enemmän töitä.

–  Ongelmana ei siis todellakaan ole etätöissä lusmuilu, vaan työntekijöiden ylivireystila, mikä lisää myös uupumisen riskiä. Taukojen ja rentouttavien iltojen merkitys korostuu tällä hetkellä entisestään.

Kontrolloiva johtaminen heikentää työhyvinvointia

Oulun yliopiston kasvatuspsykologian yliopisto-opettajan Heli Kiema-Juneksen mukaan se, ettei työtekijällä olisi itsekuria ilman valvontaa, on paradoksi. Kontrolliin ja valvontaan keskittyvä johtaminen synnyttää usein kielteistä ilmapiiriä ja heikentää työhyvinvointia.

Sopiva vapaus tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden luovuuteen ja oman työnsä muokkaamiseen itselleen sopivaksi, mikä tutkimusten mukaan lisää työhyvinvointia ja sitä kautta myös tuottavuutta.

–  Etätyössä pitäisikin keskittyä ennen kaikkea työn tuloksiin tarkan työajan seuraamisen sijasta. Vapauden rinnalla tulee toki olla sopivassa tasapainossa myös ohjausta, Kiema-Junes sanoo.

Kiema-Juneksen mukaan parhaiten etätyössä pärjäämistä ennustaa aiempi toiminta ja työssä suoriutuminen. Olennaista on, miten hyvin työntekijä kykenee asettamaan itselleen tavoitteita, aikatauluttamaan työnsä sekä saavuttamaan asetetut tavoitteet.

Persoonallisuuspiirteistä esimerkiksi tunnollisuus ja sinnikkyys tukevat etätyön tekemistä ja yleisesti työssä suoriutumista, sillä ne ilmenevät muun muassa järjestelmällisyytenä, huolellisuutena, periksiantamattomuutena sekä määrätietoisena toimintana. Persoonallisuuteen liittyy myös yksilöllinen tapa sopeutua erilaisiin tilanteisiin sekä stressin sietokyky.

–  Omia toimintatapoja on aina mahdollista kehittää – olennaista on tunnistaa omat haasteensa ja vahvuutensa, joiden kautta voi kehittää itselleen sopivan tavan tehdä etätyötä, Kiema-Junes summaa.

Skype-palaveri voi olla energiasyöppö

Etätyössä pitäisi olla samat rakenteet kuin työpaikalla tehtävässä työssä. Työnantajan on tärkeä säännöllisesti arvioida ja tarkastella, miten etätyö etenee ja ovatko kaikki tehneet osuutensa, Aro kertoo.

–  Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi palavereja pidetään samalla tavalla kuin ennenkin. Jos ihmiset jätetään heitteille etätöihin ajatuksella ”tee mitä haluat”, vika ei ole etätyössä tai työntekijässä vaan huonossa johtamisessa.

Virtuaaliyhteistyö edellyttää Aron mukaan työnantajilta erityistä taitoa ja tarkkuutta. Esimerkiksi Skype-palaverit nostavat aivojen energiankulutusta huomattavasti kokoustilassa istumista enemmän, kun aivot joutuvat ylläpitämään mielikuvaa henkilöistä, joiden kanssa keskustellaan.

Tauotuksiin pitäisikin nyt kiinnittää erityistä huomiota.

Kiema-Juneksen mukaan keskeisin keino varmistaa etätöiden sujuminen on työntekijän ja esimiehen välinen avoin vuorovaikutus. Poikkeuksellisen laaja etätyötilanne edellyttää esimiehiltä joustavuutta ja työntekijöiden erilaisten elämäntilanteiden ymmärtämistä.

–  Esimerkiksi opettajat ovat joutuneet siirtämään varsinaisen opetustyön verkossa toteutettavaksi hyvin lyhyessä ajassa, jolloin esimiesten on ymmärrettävä tilanteen haasteet. Etätyöhön siirtymiselle täytyy antaa aikaa, Kiema-Junes painottaa.

Kiema-Junes muistuttaa, että palautteen antaminen ja työntekijöiden kannustaminen on yhtä lailla tärkeää etätyössä kuin fyysisellä työpaikallakin. STT

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic