Lounais-Häme

Etelämantereen seikkailijasta grand old ladyyn – Tässä Forssan Lehden kiinnostavimpia haastatteluja vuoden varrelta

Vuoden päättyessä on aika suunnata katse paitsi tulevaan myös luodata menneitä. Vuonna 2019 Forssan Lehdessä on kerrottu jälleen lukemattomia kiinnostavia tarinoita Lounais-Hämeessä vaikuttavista ihmisistä. Nyt on aika nostaa heitä esiin vielä uudelleen.
Helmikuussa Suomessakin oli lunta ja pakkasta, mutta niihin Virva Rantala oli ehtinyt tottua, sillä hän vietti kymmenen viikkoa Etelämantereella. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kymmenen viikkoa Etelämantereella eristyksissä kaikesta (22.2.2019) 

Jokioisilta kotoisin oleva lääkäri Virva Rantala palasi helmikuussa hieman erikoisemmalta työmatkalta. Terveyskeskuslääkärinä Kemijärvellä työskentelevä Rantala vietti kymmenen viikkoa Etelämantereella tutkimusretkikunta FINNARP:in matkassa. Rantala oli kahdeksanhenkisen ryhmän lääkäri.

– Sain olla paljon ulkona, mikä on poikkeuksellista. Oli tosi mielenkiintoista nähdä Etelämantereella tehtävää tutkimustyötä. Olen reissannut aiemmin paljon, ja Etelämanner oli itse asiassa viimeinen manner, jolla en ollut aiemmin käynyt, Rantala kertoi Forssan Lehden haastattelussa.

Varsinaisia lääkärin tehtäviä Rantala ei joutunut lumen keskellä tekemään, mutta töitä hänellä riitti silti. Rantalan tutkimuksellinen tehtävä oli ottaa lumilinjan tarkkuus-GPS-mittaukset.

Vaikka sääolosuhteet Etelämantereella olivatkin pääosin hyvät, ankarat myrskyt toivat omat hankaluutensa.

– Myrskyjen aikaan tuuli enimmillään 40 metriä sekunnissa. Päärakennuksesta asuinkonttiin joutui joskus etenemään konttaamalla, Rantala kuvaili.

Iiro Kakko luetteloi ja tutkii Forssan luontomuseon linnunmunia. Jokainen linnunmuna saa Forssan luontomuseon museokoodin sekä yksilöllisen numeronsa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Rikin katkun peittäminen vaatii wunderbaumeja (20.4.2019)

Biologi Iiro Kakon työ on aina ajoittain rikinkatkuista. Hän nimittäin luetteloi Forssan luontomuseon linnunmunat, joita on Kakon arvion mukaan muutamia kymmeniätuhansia.

Vaikka Kakko on siirtänyt munia kotiinsa äärimmäisen varovasti, välillä Kartanonkadun töyssyissä jokunen muna on räsähtänyt rikki.

– On minulla ollut raatojakin autossa, mutta mädäntyneen kallon haju katoaa. Rikin katku on kamala. Siihen tarvitaan aika monta wunderbaumia, Kakko totesi.

Linnunmunia tutkimalla on mahdollista selvittää, millaisia lintuja Suomessa on ennen pesinyt ja verrata tietoja nykypäivään. Näin selvitetään, onko jokin lintulaji runsastumassa tai käymässä uhanalaiseksi. Kakko totesi, ettei ikinä voi tietää, millaista tietoa tulevaisuudessa tarvitaan.

– Joku voi joskus saada hienon ahaa-elämyksen, kun alkaa selata Forssan luontomuseon linnunmunien tietokantaa.

Suunnittelija Tanja Orsjoki viettää suuren osan kesästään Tammelan Portaassa isoisovanhempiensa rakentamassa talossa yhdessä äitinsä kanssa. Rakennuksessa on esillä Orsjoen suunnittelemia kuoseja pöytäliinoista kahvikuppeihin ja lautasliinoihin. Kuva: Lassi Puhtimäki
Suunnittelija Tanja Orsjoki viettää suuren osan kesästään Tammelan Portaassa isoisovanhempiensa rakentamassa talossa yhdessä äitinsä kanssa. Rakennuksessa on esillä Orsjoen suunnittelemia kuoseja pöytäliinoista kahvikuppeihin ja lautasliinoihin. Kuva: Lassi Puhtimäki

Porras on Forssa- ja Kaukolanharju-kuosit suunnitelleelle Tanha Orsjoelle täydellisen rauhan tyyssija (28.6.2019)

Tanja Orsjoen työn jälkeä voi ihastella tuhansissa suomalaisissa kodeissa. Forssan seudulla parhaiten hänen luomuksistaan tunnetaan Kaukolanharju- ja Forssa-kuosit.

Vallilalla suunnittelijana työskentelevällä Orsjoella onkin vahvat siteet Tammelaan, sillä Portaassa sijaitsee hänen isoisovanhempiensa rakentama omakotitalo, jossa Orsjoki on viettänyt paljon aikaa niin lapsena kuin aikuisenakin. Kesäasunto toimii Orsjoelle myös inspiraation lähteenä, josta suunnittelija kaivaa ideoita uusiin kuoseihinsa.

– Tämä on ollut minulle aina sellainen täydellisen rauhoittumisen paikka. Nytkin kun tulin, istuin pihasaunan kuistille muutamaksi minuutiksi ja oikein tunsin, kuinka stressi ja kiire unohtuivat heti. Täällä aika jollain lailla pysähtyy, Orsjoki kuvaili.

– Stressittömyys pätee koko seutuun. Forssankin koen sellaiseksi ihanan rauhalliseksi ja verkkaiseksi paikaksi, jossa ei koko aikaa posoteta täysillä.

Poika on tullut kotiin! Leijonien fysiikkavalmentaja ja fysioterapeutti toi jääkiekon MM-pokaalin kotimaisemiinsa Forssaan elokuussa. Kuva: Tapio Tuomela
Poika on tullut kotiin! Leijonien fysiikkavalmentaja ja fysioterapeutti toi jääkiekon MM-pokaalin kotimaisemiinsa Forssaan elokuussa. Kuva: Tapio Tuomela

Poika kotiin yhteispelillä: Ei minä, minä, minä, vaan kaverille kanssa (3.8.2019)

Elokuun taitteessa ”Poika” saapui Forssaan. Leijonien kanssa jääkiekon MM-kultaa voittanut Hero Mali saapui kotikulmilleen MM-pokaali kainalossaan. Suomen kultajoukkueessa Mali toimi fysiikkavalmentajana sekä fysioterapeuttina.

Mali kuvaili Suomen kolmannen miesten MM-kullan irronneen ennen kaikkea hyvän yhteishengen ja raudanlujan fysiikan avulla.

– Meillä oli niin tasainen porukka, kukaan ei ollut ylitse muiden. Oli ihan sama, kuka teki maalin, kaikki olivat iloisia. Ei sitä minä, minä, minä -meininkiä, vaan kaverille kanssa.

Vuonna 2013 Mali pääsi juhlimaan SM-kultaa Porin Ässien joukkueessa. Nykyään Malin päivätyö on Jokereiden KHL-joukkueessa.

– Tulen ihmisten kanssa toimeen. Se on ihan ykkösasia tässä hommassa niin kuin muuallakin elämässä, Mali kertoi menestyksensä salaisuudeksi.

Marraskuussa sata vuotta täyttänyt Väinö Lindfors pohti, ettei pitkälle iälle välttämättä ole mitään salaisuutta. – Mulla on käynyt hyvä tuuri, Lindfors sanoi. Kuva: Lassi Puhtimäki

Sadan vuoden salaisuus onkin hyvä tuuri (10.11.2019)

Loppuvuosi oli ypäjäläiselle Väinö Lindforsille suurten juhlien aikaa, sillä isänpäivänä hän täytti sata vuotta ja itsenäisyyspäivänä hän suuntasi linnanjuhliin.

Kutsu linnanjuhliin voisi montaa jännittää, mutta eipä Lindforsia.

– Jätkä kun on ollut viisi vuotta mettässä teltassa, pärjää se missä vaan – vaikka Helsingissä, Lindfors sanoi virnistäen.

Pari vuotta itsenäistä Suomea nuorempi Lindfors vietti rintamalla vuosia, ja kahdesti hän oli lähellä menettää henkensä. Oman kranaatinheittimen räjähtäminen aiheutti puolen vuoden sairaalareissun. Sirpale osui Lindforsia päähän ja vaurioitti korvaa. Vuosia tapauksen jälkeen hän kärsi pahoista päänsäryistä, eikä kuulo palaa korvaan koskaan. Pysyvien vaurioiden vuoksi Lindforsin katsotaan olevan sotainvalidi.

Lindfors totesi, ettei pitkällä iällä välttämättä ole mitään salaisuutta.

– Mulla on käynyt hyvä tuuri.

Pilke silmäkulmassa Lindfors tosin arvioi, että ruokavaliolla voi olla tekemistä asian kanssa.

– Voita ja läskiä olen aina syönyt. Pitää syödä hyvin, että jaksaa.

Forssan punatiiliset rakennukset ovat tulleet Marjaana Naatulalle vuosikymmenien ajalta. Naatula kuvattiin tutuissa maisemissa marraskuussa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Forssan punatiiliset rakennukset ovat tulleet Marjaana Naatulalle vuosikymmenien ajalta. Naatula kuvattiin tutuissa maisemissa marraskuussa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Marjaana Naatula on forssalaisen tekstiiliosaamisen grand old lady (15.11.2019)

Forssalaista Marjaana Naatulaa voidaan hyvällä syyllä kutsua forssalaisen tekstiiliosaamisen grand old ladyksi. Naatula työskenteli ensin noin 30 vuoden ajan Finlaysonin Forssan tehtaalla, minkä jälkeen hän on vaikuttanut Foxa oy:ssä. Vuonna 2008 perustettu Foxa tuottaa työ-, armeija- ja ulkoiluvaatteita.

Naatula jäi eläkkeelle syyskuussa, mutta kertoi marraskuussa silti yhä tekevänsä jonkin verran töitä Foxalle.

Tekstiili-insinööriksi Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä opiskellut Naatula päätyi Forssaan vuonna 1978, jolloin hän alkoi kehittää joustosamettia. Myöhemmin Naatulan tuotekehityksen tuloksena syntyivät vettäpitävät ja vesihöyryä läpäisevät sadevaatekankaat. Muutoksia työhön toivat esimerkiksi Asko oy:n ostaessa Finlaysonin vuonna 1985 ja Forssan muovitehtaan lopettaminen vuonna 2006. Apu löytyi Kiinasta, mistä Naatula hankki uudet yhteistyökumppanit.

Finlayson-Forssan konkurssi oli Naatulalle kova paikka, ja hänestä tuntui kuin joku läheinen ihminen olisi kuollut. Uuden työn toi Foxa, jota luotsaa Naatulan tuttu Finlaysonin ajoilta, Jukka Sipilä.

– Forssalainen tekstiiliteollisuus jatkuu Foxan kautta, ja Jukka Sipilä on kuin uusi Axel Wilhelm Wahren, joka perusti Forssaan aikoinaan oy Forssa Ab:n tekstiilitehtaan, Naatula kuvaili.

Myös heitä jututimme

Jukka Malinen (12.1.2019)

Liikenneturvan hallitukseen valittu tammelalainen Jukka Malinen on huolissaan, sillä ihmisten liikennekäyttäytyminen on yhä huolimattomampaa.

Atte Ahokas (25.1.2019, 12.5.2019)

Tammikuussa kerroimme, kuinka paikallinen nuori järjesti ilmastolakon Jokioisten kirjastolla. Sittemmin Ahokas on noussut valtakunnallisesti tunnetuksi ja valittu Vuoden nuori eurooppalainen -palkinnon saajaksi.

Anne Paldanius (16.2.2019)

Forssalainen Anne Paldanius on loukuttanut ja hoitanut kymmeniä kissoja jo vuosia. Jokioisten eläinsuojeluyhdistys palkitsi Paldaniuksen vuoden eläinten ystävänä.

Kimmo Henrikssonin talo sijaitsee Kurjenmäen päällä, joka on hänen mielestään Ypäjällä paras paikka asua.

Kimmo Henriksson (15.3.2019)

Kimmo Henriksson ehti työskennellä 30 vuotta Ylen politiikan toimittajana Helsingissä, kunnes pari vuotta sitten hän muutti Ypäjälle. Hän ei ole päätöstään katunut.

Leena Teperi (5.7.2019)

Ypäjäläinen ompelija Leena Teperi asui aiemmin Britanniassa ja teki tanssipukuja televisio-ohjelmiin, jotka saavuttivat parhaimmillaan jopa 15 miljoonaa katsojaa.

Teemu Kylvö (12.7.2019)

Taiteilija Teemu Kylvö ei ensin tuntenut mitään materiaalia omakseen, kunnes hän sai oivalluksen. Nyt hän on yksi Nuutajärven lasinpuhaltajista.

Kian Ajdari löysi moottorisahataiteen sukulaistensa innoittamana.

Kian Ajdari (21.7.2019)

Forssalainen Kian Ajdari on tehnyt puusta kymmeniä veistoksia. Työkaluna 18-vuotiaalla nuorukaisella on moottorisaha.

Juhani Pekkala (17.8.2019)

Juhani Pekkala jäi eläkkeelle Kaupan liiton toimitusjohtajan pestistä. Eläkepäivistä suuri osa kuluu lähellä Tammelan Teuro-Kuuslammin kylää sijaitsevalla kesäpaikalla.

Anita Lilja ja Marjatta Sotka (11.10.2019)

Tammelalainen Anita Lilja ja forssalainen Marjatta Sotka saivat nelisen vuotta sitten diagnoosin rintasyövästä. Forssan Lehden haastattelussa he kertoivat tunteistaan sairauteen liittyen.

Forssan yhteislyseon abiturientti Ella Heikkilä menestyi Oikeusguru-kisassa.

Ella Heikkilä (27.11.2019 ja 9.12.)

Forssan yhteislyseon abiturientti Ella Heikkilä kisaili valtakunnallisessa Oikeusguru-kilpailussa. Lopputuloksena oli toinen sija ja palkintona opiskelupaikka.

Eira Mäkilä (1.12.2019)

Talvisodan syttymisestä tuli kuluneeksi 80 vuotta. Jokioislainen Eira Mäkilä jätti evakkona kotinsa Karjalan kannaksella kahdesti sotien vuoksi.

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic