Lounais-Häme

Finlandia-voittajalla ristiriitaiset tunteet: ”Tämä on lukijoiden palkinto, ei kirjailijoiden”

Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut

Jukka Viikilä

on ikionnellinen palkinnostaan, mutta runoilijana hänellä on ristiriitainen suhde siihen.

Runot rajattiin pois Finlandia-palkinnon piiristä jo vuonna 1993. Siitä asti palkinto on myönnetty ansiokkaalle romaanille. Romaanit ovat Suomessa kirjallisuuden myydyin laji.

– Tuntuu, että tämä on myynninlisäyspalkinto ja joulumarkkinoille tarkoitettu palkinto, ei niinkään palkinto kirjallisuudelle, hän sanoo.

Runoilijana ja dramaturgina työskentelevä Viikilä sai 30 000 euron suuruisen palkinnon esikoisromaanistaan

Akvarelleja Engelin kaupungista

(Gummerus).

Myös sen myyntiluvut kasvoivat palkinnon myötä ”utopistisiin lukuihin”. Pari päivää ennen palkintojenjakoa romaanista otettiin neljäs painos, jonka suuruus on 60 000 kappaletta. Normaalisti kirjailija saa tottua parin tuhannen painoksiin, runoteoksella sitäkin pienempiin lukuihin.

Jukka Viikilä

ei halua kuulostaa kiittämättömältä. Kun palkinto osuu omalle kohdalle, se on mittaamattoman suuri huomionosoitus ja iso ilo.

Kirjallisuuskilpailujen hyvä puoli on hänen mielestään siinä, että kirjat ja kirjallisuus ylipäätään saavat näkyvyyttä.

– Yleisö odottaa kilpailuista itselleen lukuvinkkejä. Tämä onkin lähinnä lukijoiden ja kirja-alan palkinto, hän sanoo.

Yksittäisen kirjailijan kannalta kilpailuttaminen on kuitenkin usein tuskallista. Niiltä, jotka jäävät palkinnotta, kisa saattaa vähentää kirjoittamisen intoa. Kun suurimmista palkinnoista kilpailevat vain romaanit, kirjallisuuden moniäänisyyskin voi kaventua.

Akvarelleja Engelin kaupungista

uudistaa hienovaraisesti proosakirjallisuutta. Teos on päiväkirjan muotoon puettu tarina arkkitehti

Carl Ludvig Engelin

työstä 1800-luvun Helsingissä.

Tekijä itse ajattelee salakuljettaneensa runoutta romaaniin. Hänen mielestään teos

on runollisempi kuin hänen runokirjansa konsanaan.

– Runoni ovat karkeita. Romaanissa oli helpompi olla lyyrinen, hän sanoo.

Saksalainen arkkitehti

C.L. Engel suunnitteli ja rakensi Suomen pääkaupunkia 1816–1840. Hänen henkilöstään tiedetään kuitenkin verraten vähän. Viikilän mielestä se oli kirjoittajan onni.

– Lähteistä löytyy rakennushistoriallisia faktoja, mutta halusin pohtia enemmän persoonaa. Poimin faktoja, jotka herättivät tunteita, hän kertoo.

Oliko Engel onnellinen Helsingin rakentajana? Viikilän mielestä ei ollut. Hän ikävöi kylmästä ja syrjäisestä kaupungista Berliiniin ja oli huolissaan perheestään, jonka oli tuonut tänne maan ääriin.

– Kunnianhimo piti hänet Suomessa. Täällä hän sai toteuttaa kokonaisen kaupungin, Viikilä päättelee.

Uusimmat