Lounais-Häme

KESÄLEHTI: Forssa haltuun pyöräillen – Kaupunkipuisto tarjoaa tunnelmapaloja sekä pieniä ja suuria nähtävyyksiä

Turisti yllättyy, paikallinen löytää uutta: Forssan kansallisessa kaupunkipuistossa näkyy Forssan historia ja nykypäivä.

Silmäys karttaan ja ensitunnelmat: onko se noin valtava! Edessä on piirros Forssan kansallisesta kaupunkipuistosta, joka seurailee Loimijoen vartta, koukkaa välillä syrjemmälle ja lonkeroi suuren osan Forssan taajama-aluetta.

Forssan Lehden toimitus (1) on kokonaisuuden sisällä, eikä ihme, sillä eteläpuolella aukeaa Uudenkylän puutaloalue ja pohjoispuolella virtaa Loimijoki. Autolla kaupunkipuistoa pystyy vain sivuamaan, joten pyörän selkään ja kaikki aistit avoimiksi.

“Se johtuu siitä, että asumme puistossa”

Kansallinen kaupunkipuisto on niin laaja, että se on nautittava osissa, pala kerrallaan. Elävienkuvien teatterin (2) kohdalla on ensimmäinen valinnanpaikka: jatkaako eteenpäin keskustaan vai kääntyäkö sillan ylityksen jälkeen oikealle Loimipuistoon (3) – kaupunkipuistoa kaikki tyynni. Päätän jatkaa joen alajuoksun suuntaan. Loimijoki liplattaa, soratiellä on helppo polkea ja luonto on keväisen vihreä.

Loimijoen rantojen viihtyvyyttä on parannettu viime vuosina. Joki tulee lähelle kulkijaa, sillä rantareitit on Kuva: Tapio Tuomela
Loimijoen rantojen viihtyvyyttä on parannettu viime vuosina. Joki tulee lähelle kulkijaa, sillä rantareitit on Kuva: Tapio Tuomela

Puolen kilometrin jälkeen ylitän Kaarisillan ja olen punatiilihistoriaa huokuvan Kehräämön (4) puolelle. Vastaan pyöräilee Raili Tuovila.

– Tiedätkö olevasi kaupunkipuistossa? kysyn.

Tuovila tietää ja tietää paljon muutakin.

Suosikkipaikoikseen hän nimeää Loimijoen kunnostetut rannat, vanhat tehdasalueet ja kaiken vehreyden.

– Olen miettinyt, miksi puistoissa ei näy suuria väkimääriä. Se johtuu siitä, että asumme puistossa. Forssassa on 110 puistoa, Tuovila kertoo.

Luitko tämän: Forssan kaupunkipuisto saa postimerkin, jossa on Loimijokea, Saunasilta ja puutaloja

Puistoja jokaisessa kaupunginosassa

110! On soitettava kaupunginpuutarhuri Leila Grönholmille. Hän vahvistaa, että puistoja todellakin on yli sata.

– Forssassa puistojen pinta-ala on noin puolet suurempi kuin tämänkokoisessa kaupungissa keskimäärin, Grönholm kertoo.

Puistoja löytyy jokaisesta kaupunginosasta ja täten myös kaupunkipuiston ulkopuolelta. Mutta miten ihmeessä ne kaikki pidetään kunnossa? Ihan jokaista rikkaruohoa ei onneksi tarvitse poistaa: joukossa on puistometsiä, peltoja ja niittyjä, joissa selviää pienellä vaivannäöllä.

Pyydän Grönholmia nimeämään kolme lempipuistoaan. Ei onnistu, sillä suosikkipuistoja on liian monta. Täytyy tehdä kaksi Top3-listaa. Grönholm nostaa rakennettujen puistojen kärkikolmikoksi Ankkalammin, Yhtiönpuiston (5) ja Loimipuiston.

Luonnonmukaisten puistojen Top3:een Grönholm valikoi Salmistonmäen, Mäkilammin alueen sekä Keskuspuiston.

Ilmaiskonsertti Forssa Unplugged täyttää toukokuussa Yhtiönpuiston. Kuva: Lassi Puhtimäki
Ilmaiskonsertti Forssa Unplugged täyttää toukokuussa Yhtiönpuiston. Kuva: Lassi Puhtimäki

Sisääntuloväylät ankeita, kaupungin sydän sykkii kauniina

Kaupunkipuisto ei ole pelkkiä puistoja ja joenvartta. Keskeisiä kohteita ovat tori Ankkalammineen, Kutomoalue ja Kehräämöalue.

Kehräämöllä kävelevä Kerttu Raitanen on vaikuttunut kotikaupungistaan.

– Täällä pääsee helposti vanhan ajan kierrokselle. Kaikki nämä Kehräämön rakennukset ja ympäröivä puisto. Vanha lääkärintalokin on laitettu kauniiksi. Eikä uusi omakotitaloalue kaupunginpuutarhan alueella ole hassumpi, nyt kun silmä on tottunut ja puut ja pensaat kasvaneet, Raitanen toteaa.

Jatkan Kehräämön läpi, ylitän kuohuvan patosillan (6), minkä jälkeen soratie johdattaa Rantapuistoon (7). Vasemmalla puolella aukeaa Rantalanmäen viihtyisä asuinalue, joen toisella puolella komeilee Raitasen mainitsemia uusia suuria taloja. Ja kyllä, sopivat maisemaan.

Hannele ja Markku Järvinen ovat valinneet päiväkävelylle joenrantamaisemat. Joen ylittää lukuisia siltoja, joten joenvarsilenkin pituuden voi valita päivän fiiliksen mukaan.

Heiltäkään ei saa pahaa sanaa Forssan maisemista. Korkeintaan sen, että kauneus on ohikulkijalta piilossa.

– Vieraita kun käy, he ihmettelevät, kuinka kaunis Forssa on. Sisääntuloväyläthän ovat aika ankeita, mutta Forssan sydän tavattoman kaunis, Järviset sanovat.

Vähän sama vika on Tammelassa: valtateitä ajava ei aavista kulkevansa läpi kahden kansallispuiston kunnan, joka on kauttaaltaan järvien täplittämä.

Linikkalanlammi tuo viilennystä kesäpäiviin lähestulkoon Forssan keskustassa. Lammin ympäristössä on liikuntakeskittymä jäähalleineen sekä urheilu- ja tenniskenttineen. Vapaassa käytössä on ulkoilualueelle ripoteltuja kuntoilulaitteita. Kuva: Lassi Puhtimäki
Linikkalanlammi tuo viilennystä kesäpäiviin lähestulkoon Forssan keskustassa. Lammin ympäristössä on liikuntakeskittymä jäähalleineen sekä urheilu- ja tenniskenttineen. Vapaassa käytössä on ulkoilualueelle ripoteltuja kuntoilulaitteita. Kuva: Lassi Puhtimäki

Aamukahveja linnunlaulussa ei voita mikään

Matka jatkuu Vieremän puolelle. Kerttu Heikkilä on pysähtynyt poimimaan valkovuokkoja vanhan myllyn (8) tuntumaan. Hän kehottaa käymään Mäkilammilla (9).

– Siellä voi grillata, järvessä on kalojakin. Ja kesällä käy paljon lapsia uimassa.

Mäkilammi sijaitsee entisen laskettelurinteen Hunnarin (10) kupeessa. Hunnarille on avattu frisbeegolfrata ja toisinaan paikalliset extreme-hurjailijat järjestävät maastossa juoksukisoja. Kurvailen hetken Hunnarin loivempia polkuja. On aukeaa ja metsää. Tänne pitää tulla frisbeen kanssa uudelleen ja korkata Mäkilammin hiekkaranta.

Mäkilammin länsipuolella on polku, ja hetken päästä avautuu kätketty keidas. Täältä löytyy Mäkilammin siirtolapuutarha (11), joka jakautuu kahdeksi hieman erillään olevaksi alueeksi.

On huhtikuun loppu, lämpöä lähes 20 astetta, joten siirtolapuutarhan mökkipihoilla kuopsutellaan.

– Sanoin aamulla miniälle, että tänään on vain kukkien istutus, mutta koko päivä on touhuttu, Mirja Mäkinen huokaisee tyytyväisenä.

Siirtolapuutarhan väki on oma rotunsa.

– Mökit ovat lähekkäin, mutta jos haluaa olla rauhassa, kukaan ei tule häiritsemään. Jos taas haluaa rupatella, aina löytää juttuseuraa, Mäkinen kuvailee.

Mäkinen muutti Forssaan 1980-luvulla mutta tiesi siirtolapuutarhan olemassaolosta vasta 2000-luvun alussa. Kohta hänellä olikin oma pikku mökki tontilla.

– Aamukahveja linnunlaulussa ei voita mikään. Välillä kuulee, kun frisbee osuus koriin ja lasten äänet kuuluvat järveltä. Täällä on kerrassaan ihanaa.

Siirtolapuutarha on kaupunkipuiston läntisin kolkka. Takaisin ajelen Hunnarin polkuja, katselen meanderoivaa Loimijokea, joka katoaa hetkeksi suojeltuun suoalueeseen (12). Täällä voisi viettää helposti päivän luonnonihmeitä katsellen tai ihan vain kesäpäivästä nauttien.

Paluumatkalla Vieremän itäosissa kohoaa Kaikula (13), jonka pururata mutkittelee mäkisen vanhan metsän keskellä. Tunnelma on hieno ja puuston varjossa on kesäpäivänäkin vilpoista. Nyt ei ole kuitenkaan juoksuaika, joten kohti keskustaa, tällä kertaa Loimijoen pohjoispuolta ja uusien puistojen kautta (14).

Lue myös: Ilo irti Forssan kaupunkipuistoista

Tori kaupunkipuiston keskipisteessä

Jokainen vastaantulija on kehunut Ankkalammia (15) Forssan torin kupeessa. Tori on vielä nykyäänkin kaupungin keskipiste ja kartalta katsottuna myös kaupunkipuiston keskipiste sijoittuu torin tuntumaan. Kuhinaa löytyy varmimmin toripäivinä tiistaina, torstaina ja lauantaina.

Torin jälkeen kaupunkipuisto kutistuu hetkeksi kapeaksi väyläksi Hämeentietä mutta laajenee nopeasti kaapaten sisäänsä Kirkonmäen ja Kalliomäen (16) edeten urheiluväen ja rantaleijonien Linikkalanlammille (17). Itäänpäin kaupunkipuisto nousee Korkeavahanmäelle (18), sivuaa Kaukjärven rantaa (19), nousee uudestaan harjuille (20), mutkittelee Kuuston (21) alueella ja jatkuu peltomaisemana Tammelansuoran molemmin puolin (22).

Suunta käy kuitenkin Kalliomäen linjoille. Täällä aistii elävän historian. Pastellisävyiset talot ovat vanhoja, kadut kapeita ja pihapiirit ihastuttavan pieniä ja persoonallisia.

Sirkka-Liisa Ilvosen kukat ilahduttavat ohikulkijoita Kalliomäessä. Kalliomäen linjat ovat ilo silmälle ja alueelta löytyy myös Ronttismäen tehtaaalaismuseo. Kuva: Lassi Puhtimäki
Sirkka-Liisa Ilvosen kukat ilahduttavat ohikulkijoita Kalliomäessä. Kalliomäen linjat ovat ilo silmälle ja alueelta löytyy myös Ronttismäen tehtaaalaismuseo. Kuva: Lassi Puhtimäki

Sirkka-Liisa Ilvonen vaihtaa juuri pääsiäisen narsisseja kesäisempiin orvokeihin.

– Ohikulkijat sanovat, että on ilo kulkea tästä, kun kukat levittäytyvät kadun puolelle, Ilvonen toteaa työn touhussa.

Ilvonen on asunut Kalliomäessä kymmenen vuotta ja viihtyy.

– Olemme kuin pieni yhdyskunta.

Lastenvaunuja työntävä Emilia Mäkelä on tuoreempi asukas.

– Täällä on rauhallista ja linjoja pitkin on mukava kulkea lapsen kanssa, hän toteaa.

Kävelyllä ovat myös Markku Lindfors ja Marja-Leena Saari, jotka nimeävät suosikkilinjoikseen ykkösen ja kakkosen.

Elokuvaväki valtaa Forssan alkukesästä. Vinkiksi heille: Kalliomäestä voisi löytyä kuvauspaikkoja seuraavia produktioita varten.

Ollapa lammas!

Tunnelmallisin paikka on vielä edessä, ja löytyy aivan kaupunkipuiston itäpäästä. Perille päästäkseen on koukattava Tammelan kautta. Toinen vaihtoehto on suunnistaa metsien ja peltojen läpi. Karttatunniste on Loimalammi (23) ja paikalle ohjaa Lintutorni-kyltti.

Uimaan mielivä pettyy, sillä Loimalammi on liki umpeenkasvanut. Lintuja se ei haittaa, ja lintupongarit tietävät, että täällä näkee aina jotain, yleensä paljon. Lintutornista käkkärämäntyjen lomasta näkee myös Forssaan. Vahvimpana piirtyy Finlaysonin torni Kutomo-alueelta (24).

Mutta viis Loimalammista tai sinänsä hienosta lintutornista, varsinainen helmi on itse Salmistonmäki. Täällä on asuttu ammoisista ajoista ja karja on muokannut mäestä satumaisen metsäniityn: avointa hakamaata, metsänpeittoa, kelopuita, suuria katajia kallioilla.

Alueelle pääsee lammasaidan ylittävien tikapuiden kautta. Ollapa lammas ja voisi viettää täällä kokonaisen kesän.

Salmistonmäki on ikiaikainen idylli, jonka kunnosta pitävät huolta lampaat, jahka ruoho vielä vähän kasvaa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Salmistonmäki on ikiaikainen idylli, jonka kunnosta pitävät huolta lampaat, jahka ruoho vielä vähän kasvaa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Ainutlaatuinen yhdistelmä maalaiskaupunkia, teollisuutta ja luontoa

Kierroksen jälkeen on kysyttävä kaupunginarkkitehti Sirkka Köykän luonnehdintaa Forssan kansallisesta kaupunkipuistosta. Köykkä kertoo, että kaistalemaiset harjuselänteet luovat alueelle erityisen maisematyypin.

– Pitkä kulttuurihistoria näkyy niin rakennuksissa, puistoissa kuin maaseutumaisemassa. Laajoja metsäalueita ei ole, metsää on lähinnä peltojen välissä.

Köykän silmissä Forssa on ainutlaatuinen yhdistelmä maalaiskaupunkia, jossa on isosti teollisuutta ja luonto lähellä.

– Siinä kulkee kansallisen kaupunkipuistomme punainen lanka. Yhdistelmä on harvinainen jopa Euroopan mittakaavassa, Köykkä tiivistää.

Jo pelkkä kansallisen kaupunkipuiston status kertoo, että Forssaan on rakentunut vuosikymmenten aikana jotain todella arvokasta. Kansallisia kaupunkipuistoja on Forssan lisäksi vain kahdeksalla muulla suomalaisella kaupungilla. FL

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat