Lounais-Häme Forssa

Forssa ja HAMK kehittävät puhtaiden ylijäämämaiden hyötykäyttöä – tarjonta ja kysyntä eivät nykyisin kohtaa

Tekninen johtaja Antti Heinilä (vas.) ja projektipäällikkö Markku Raimovaara tarkastelevat pienimuotoista esimerkkiä ylijäämämaan käytöstä. Forssan kaupunki on täyttänyt Ojalanmäen asuntoalueen ylijäämämailla painumaa Turuntien viheralueella.

Forssan kaupunki kehittää yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa puhtaiden maa-ainesten hyötykäyttöä Forssan seudulla, lähinnä Forssan, Tammelan ja Jokioisten alueella.

FORMA-hanke kohdistuu puhtaisiin ylijäämämaa-aineksiin sekä infrarakentamisessa hyödyntämiskelpoisiin mineraalisiin uusioaineksiin kuten betonimurskeeseen. Päätavoite on tehostaa puhtaiden ylijäämämaiden ja uusioainesten hallintaa niin, että kertyvät ainekset voidaan hyödyntää kustannustehokkaasti ja ympäristön kannalta suotuisasti.

– Tämä on kiertotalouden ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa, sanoo Forssan tekninen johtaja Antti Heinilä.

Forssan kaupunki saattoi pitkään ajaa puhdasta maa-ainesta suljettavan Viksbergin kaatopaikan peitoksi, vaan ei enää. Heinilä toteaa, ettei esimerkiksi rakentamisesta kertyvälle ylijäämämaalle löydy helposti vastaanottopaikkaa.

Forssan seudulla ylijäämämaaksi kasautuu helposti savea, joka ei sovi rakennekerrokseksi, mutta käy vaikka meluvalliin.

Projektipäällikkö Markku Raimovaara HAMKista tähdentää, että puhdas maa-aines on nähtävissä käyttökelpoisena resurssina. On vain löydettävä järkevän etäisyyden päästä paikkoja, joissa ylijäämämaa voidaan käyttää hyväksi tai sitten välivarastoida, seuloa ja käsitellä ennen varsinaista käyttöä.

– Sama kysymys on ajankohtainen jokaisessa kunnassa.

FORMA-hanke saa EAKR-rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelmasta. EU-rahoituksen osuus on 70 prosenttia. Työpanosten päälle rahaa kuluu maaperätutkimuksiin.

Tänä syksynä alkanut kompakti hanke kestää ensi toukokuun loppuun. Syksy kuluu lähinnä maarakentamisen materiaalivirtojen nykytilan kartoituksessa ja toiminnan haasteissa, kun kevätkaudella painotus siirtyy tulevan suunnitteluun.

Hankkeessa on määrä luoda puhtaiden maa-ainesten hallintaan uusi suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen menettelytapa, jossa kunta ja alan yritykset toimivat yhteistyössä.

– Nykyisin tarjonta ja kysyntä eivät ole tietoisia toisistaan, Raimovaara arvioi.

– Yritämme miettiä asiaa laajemmin kuin omien kuntarajojen sisällä. Se avaa enemmän mahdollisuuksia, Heinilä sanoo.

Suomessa on kehitetty esimerkiksi nettipohjaisia maapörssejä. Lisäksi kehitteillä on valtakunnallinen materiaalipankkisovellus.

Maamassojen hallinta on tärkeä ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kaavoituksesta esirakentamiseen asti.

Forssan seudulla etuna voidaan Heinilän mukaan nähdä toiminnan pieni mittakaava ja siitä johtuen hitaammat kiireet.

– Ongelma ei ole niin polttava kuin suurissa kaupungeissa.

EU-hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää eri puolilla maata, koska Forssan kaupunki edustaa väkiluvultaan mediaanikokoa Suomessa ja on verrannollinen lukuisiin kuntiin Suomessa. Useimmat käynnissä olevat rakentamisen kiertotaloushankkeet keskittyvät suurten kaupunkien massavirtojen hallintaan.

Heinilä ja Raimovaara kehuvat yhteistyötä. Kaupunki saa aitoon tarpeeseen tukea ja osaamista, mitä voidaan hyödyntää laajemmaltikin. Hanke linkittyy myös kansallisiin ympäristötavoitteisiin ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen asti. FL

Uusimmat