Lounais-Häme Forssan seutu

Forssalainen Marjatta Sotka suunnitteli hautajaisensa ennen rintasyöpähoitojen alkua: "Ensin iski epäusko"

Rintasyöpä yleistyy, mutta tautiin kuollaan entistä harvemmin. Roosa nauha -keräys tukee myös muihin syöpiin sairastuneita.
Luonnossa liikkuminen on ollut merkittävä positiivinen asia Anita Liljan ja Marjatta Sotkan elämässä jo ennen rintasyöpään sairastumista, mutta etenkin sen jälkeen. Kuva: Lassi Puhtimäki
Luonnossa liikkuminen on ollut merkittävä positiivinen asia Anita Liljan ja Marjatta Sotkan elämässä jo ennen rintasyöpään sairastumista, mutta etenkin sen jälkeen. Kuva: Lassi Puhtimäki

– Ensin iski epäusko. Ei tätä voi tapahtua minulle, enhän kuulu edes riskiryhmään. Ajattelin, että mitä olen tehnyt väärin, kun minä sairastuin.

Näin kertovat ensimmäisistä tuntemuksistaan tammelalainen Anita Lilja ja forssalainen Marjatta Sotka sen jälkeen, kun kumpikin oli nelisen vuotta sitten saanut diagnoosin rintasyövästä.

Tällä hetkellä lähes 90 prosenttia rintasyöpäpotilaista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Heistä valtaosa paranee kokonaan. Vaikka rintasyöpä on syövistä armollisin ainakin tämän tilaston valossa, siihen sairastunut ei tilastoista paljon lohtua saa.

Alkuhämmennyksen jälkeen naisten ajatukset alkoivat pyöriä tulevaisuuden ja kuoleman ympärillä.

– Varsinaista kuolemanpelkoa en tuntenut, mutta suunnittelin ennen hoitojen alkamista omat hautajaiseni, Sotka kertoo.

– Oli se diagnoosi kova isku. Mietin mitä tästä seuraa ja onko minulla enää elämää. Vertaistukiryhmässä on ollut muutamia, jotka eivät ole selvinneet, Lilja sanoo.

Avoimuus auttaa

Vertaistukiryhmä kokoontuu noin kerran kuussa ja Lilja on toiminut sen vetäjänä vuoden 2017 alusta. Seuraava kokous järjestetään ensi keskiviikkona Solukossa, Siurilankatu 28 klo 17.30 alkaen.

Ryhmässä keskustellaan mieltä painavista asioista, ahaa-elämyksistä, rintasyöpäpotilaiden etuuksista ja tietenkin hoitojen tuomista kokemuksista. Mutta keskustelua käydään myös ihan muista kuin syöpään liittyvistä asioista.

– Ryhmässä on lupa itkeä ja nauraa. Siellä viljellään myös mustaa huumoria. Jotkut syöpään sairastuneet eivät halua tulla ryhmään lainkaan, osa käy kerran tai kaksi. Se on jokaisen oma valinta. Itse kun ensimmäisen kerran menin, mietin, että mitä porukkaa siellä mahtaa olla. Mutta samassa liemessä ollaan ja olen saanut ryhmästä ystäviä, Lilja kertoo.

Naiset tietävät myös sairastuneita, jotka eivät ole kertoneet syövästään edes lähipiirille. Lilja kertoo omasta kokemuksestaan, että elämä syöpäsairaana olisi ilman lähipiiriä ahdistavaa.

Samaa sanoo Sotka. Hän kokee, että sairaudesta kertominen avoimesti helpottaa paitsi omaa, myös muiden oloa.

– Jos kuljen pipo päässä kaupungilla koko kesän, on helpompi kertoa, että sairastan syöpää. Tällä tavoin sulatan jään ympäriltäni. On sitten jokaisen oma valinta, tuleeko juttelemaan uudelleen.

Roosa nauha -päivä tänään

Tänään vietetään Roosa nauha -päivää. Tämän vuoden nauhan on suunnitellut näyttelijälegenda Seela Sella. Nauhan viesti on ”Näytä tunteesi. Näytä tukesi.”

Tunteet näkyvät Sellan nauhassa hopeisina ilon ja surun pisaroina. Roosa nauha -keräys jatkuu 3. marraskuuta asti. Roosa nauha -keräys muistuttaa tänä vuonna erityisesti siitä, että kaikista naisten syövistä ei vielä selvitä yhtä hyvin kuin rintasyövästä. Tutkimusta tarvitaan vielä paljon, jotta esimerkiksi munasarjasyöpien ennuste paranisi.

Lilja ja Sotka kokevat, että vuodesta 2003 Suomessa käynnissä ollut kampanja on tuonut rintasyövälle ja muillekin naisten sairastamille syöville näkyvyyttä ja lisännyt sitä kautta tietoisuutta sairauksista. Ja totta kai keräys on myös tuonut varoja syöpäsairaiden erilaisia hoitoja varten.

Vuosittain rintasyöpädiagnoosin saa yli 5 000 suomalaista naista. Rintasyöpään sairastuneiden määrä on noin kaksinkertaistunut 1980-luvulta, mutta hyvä uutinen on, että kuolleisuus rintasyöpään on laskenut samana ajanjaksona.

Tutkikaa tissejänne

Kun rintasyöpä diagnosoidaan, ihminen on yleensä terve. Sairastaminen alkaa vasta leikkauksen jälkeisten sytostaatti- ja sädehoitojen aikana. Pahimpien sytostaattihoitojen aikaan Sotka ja Lilja olivat niin huonossa kunnossa, että kaikki suuhun laitettu maistui pahalta, joka paikkaan sattui, eikä liikkuminenkaan kiinnostanut.

Nyt kumpikin on niin terve, kuin syöpään sairastunut voi olla.

50–69 -vuotiaiden ikäryhmään kuuluvat naiset tutkitaan lakisääteisissä mammografiaseulonnoissa joka toinen vuosi. Vaikka tutkimuksia tehdään usein, syöpä voi iskeä salakavalasti. Marjatta Sotka on tästä oiva esimerkki.

– Edellisestä mammografiasta oli aikaa noin puolitoista vuotta. Löysin kainalon seudulta kyhmyn, joka oli kipeä. Luulin sen olevan rasituksesta kipeä, koska olimme mieheni kanssa olleet kahden viikon golfmatkalla. Noin kuukauden haudoin asiaa, kunnes pyysin miestäni tutkimaan rintani. Hän osasi lääkärinä sanoa heti, että kyse on syövästä.

– Eli tutkikaa naiset tissejänne. Itsekin tuudittauduin, ettei tarvitse mammografioiden ohessa tutkia. Ja käykää seulonnoissa kun kutsu tulee, Sotka kannustaa. FL

Fingerpori

comic

Uusimmat