Lounais-Häme

Forssalainen tuhkimotarina

Forssan Palloseura teki 1970-luvulla tempun, jota ei ole syytä unohtaa. Keväällä 1972 FoPS pelaili vielä maakuntasarjaa, mutta jo reilut kolme vuotta myöhemmin syksyllä 1975 joukkue kiekkoili juuri perustetussa SM-liigassa.

Forssa on yhä pienin paikkakunta, joka on pystynyt saamaan joukkueen liigakartalle. Ja yhä paisuvien panostusten aikana se varmasti sellaiseksi jääkin.

 

FoPSin liigataival jäi kahden kauden mittaiseksi, eikä ollut kovin menestyksekäs. Ensimmäisenä kautena liigapaikka säilyi karsintojen kautta, toisen kauden jälkeen edessä olivat taas karsinnat ja putoaminen 1. divisioonaan, josta ei ole ollut enää asiaa ylöspäin.

Silti voidaan pitää ihmeenä pienenä ihmeenä sitä, että FoPS ponkaisi muutamassa vuodessa maakuntatason joukkueesta pääosin oman kylän pojista koostuneeksi jääkiekkoseuraksi, joka pisti päihin SM-liigassa muun muassa Ilvekselle, TPS:lle ja Jokereille.

Miten huikea nousu onnistui? Palloseuraa tuolloin valmentaneen Alpo Suhosen mukaan alkutahdit menestykselle luotiin, kun Forssaan alettiin mailatehtailija Kari Aron ideasta rakentaa jäähallia. Kuplan kaukalo tehtiin hieman normaalia kapeammaksi ja lyhyemmäksi katsomotilojen lisäämiseksi ja saamiseksi liki kaukaloa.

Hallin saatiin lopulta tungettua lisäkatsomoineen noin 1 500 istuma- ja 2 500 seisomapaikkaa. Kupla otettiin käyttöön joulukuussa -71.

-Forssaan tehtiin Suomen kuudes jäähalli. Hallissa oli yleensä jää jo heinäkuussa, jolloin pääsimme jäälle muita aiemmin ja pystyimme harjoittelemaan laadukkaasti, Suhonen muistelee nyt yli 40 vuotta myöhemmin.

 

FoPSin liiganousun taustalla on Aron lisäksi pari muutakin voimahahmoa. Kirjapainopomo ja FoPSin silloinen puheenjohtaja Matti Aaltonen sekä tietenkin pelaaja-valmentaja-toimittaja Alpo Suhonen.

-Ilman Aaltosen Mattia ja hänen antamaansa rahoitusta FoPSille ei olisi ollut mahdollista pelata liigassa. Meidän kausibudjetti oli 600 000 markkaa, se oli iso raha siihen aikaan, Suhonen painottaa.

Suhonen itse tuli Forssaan vuonna -71, kevään mestarijoukkueesta Ässistä.

-Halusi kesätoimittajaksi. Yritin ensin Satakunnan Kansaan, mutta ne eivät ottaneet minua. Soitin sitten Aaltosen Matille, ja hän lupasi, että pääsen Forssan Lehteen, Suhonen muistelee.

Forssassa Suhonen toimitti ja pelasi jokusen ottelun jalkapalloa Palloseuran riveissä. Suhosta kiinnosti urheilutoimittaminen, joten hän kysyi Aaltoselta saisiko vakipaikan, joka oli lehdessä avoinna. No sopihan se, mutta sillä ehdolla, että Suhonen myös pelaisi ja valmentaisi FoPSin kiekkoilijoita.

Niin alkoi projekti, joka vei muutamassa vuodessa liigaan saakka.

Suhosen johdolla FoPS kipusi kauden 1971–72 päätteeksi maakuntasarjasta suomensarjaan. Ratkaisuottelussa kaatui Säppi Raumalla 6–4.
Ensimmäinen suomensarjakausi ei tuonut vielä nousua mestaruussarjaan, vaikka vahvistunut FoPS selvisi karsintaan. Vahva meno kuitenkin jatkui.
Toisen suomensarjakauden päätteeksi Palloseura nousi. Ei tosin suoraan mestaruussarjaan, vaan uuteen I divisioonaan.
FoPS hankki I divisioonakaudelle kaksi kokenutta maajoukkuepelaajaa. Maalia vartioi jo useammat MM-kisat pelannut Jorma Valtonen ja kentällä painoi Ilveksessä pitkään SM-sarjaa tahkonnut Reijo Hakanen. Joukkueen runko koostui yhä oman kylän pojista.
FoPS sijoittui sarjassa Sportin jälkeen toiseksi ja nousi sen kanssa perustettavaan SM-liigaan. Sarjan pistepörssi oli forssalaisittain mukavaa luettavaa, kun Reijo Hakanen voitti sen 52 tehopisteellä, Pentti Nurminen oli 41 pisteellä toinen ja Seppo Aaltonen 37 pisteellä kolmas.
– Se porukka mikä pelasi paikan liigasta, oli pitkälti forssalainen. Nousijajoukkueessa taisi olla 17 forssalaista pelaajaa. Se on kova saavutus, Suhonen muistuttaa.
Paikka ei tullut lahjoilla, vaan kovalla työllä.
– Me olimme varmasti ihan ensimmäisiä suomalaisia seuroja, joka harjoitteli ammattimaisesti kahdesti päivässä. Siitä oli meille myös paljon etua, että pääsimme jäälle muita joukkueita aiemmin.

Uusi kotimaisen jääkiekkoilun keulakuva SM-liiga perustettiin toukokuussa 1975. Sen perustivat pääsarjapaikan alkavalle kaudelle hankkineet kymmenen seuraa.
– FoPSista tuli Suomen ensimmäinen liigaseura, sillä Matti Aaltonen pääsi perustamiskokouksessa aakkosjärjestyksen mukaan kirjaamaan seuransa ensimmäisenä liigan jäseneksi, Suhonen naurahtaa.
FoPS vahvistui liigakautta varten muun muassa Jokerien tähtipelaajalla Timo Sutisella. Joukkue asetti tavoitteeksi suoran säilymisen sarjassa, mutta tammikuussa tavoitteesta tingittiin. Riitti kun sarjapaikka varmistettaisiin karsintojen kautta, ja niinhän siinä lopulta kävikin.
FoPS oli runkosarjan yhdeksäs takanaan Sport. Sarjapaikka seuraavalle kaudelle varmistui lopullisesti toiseksi viimeisellä karsintakierroksella, kun FoPS päihitti kotonaan Kärpät 11–1. 

Toinen liigakausi ei ollut ensimmäistä helpompi. Palloseura keräsi pisteen ensimmäistä enemmän, mutta jäi runkosarjan jumboksi.
Putoaminen sinetöityi, kun FoPS joutui ratkaisevaan karsintapeliin Ouluun pahasti vajaalukuisena. Lisäksi mukana olleista Janne Koskinen torjui maalissa kuumeessa ja Kari Torkkel pelasi sikotaudissa. Kärpät vei pelin 9–3, ja siihen päättyi FoPSin liigatarina.
Joukkue veti kahtena liigakautena kuplan kukkuroilleen porukkaa. Forssa tuntui tuolloin oikein kunnon hokkikaupungilta liigajoukkueineen ja mailatehtaineen. Kotona FoPSia osattiin arvostaa, mutta vierasjäällä oli toisin. Etenkin isoissa, perinteisissä kiekkokaupungeissa.

– Ei meitä isoissa kaupungeissa kunnioitettu, yleisö piti meitä lähinnä pilkkanaan. Vieraspelit olivat karmeita, mutta hyvin me silti yritimme. Rohkeita poikia, Suhonen sanoo.

FoPSin pudottua takaisin I divisioonaan seurassa pohdittiin, tyydytäänkö pelaaman divarissa, yritetäänkö tosissaan paluuta liigaan vai lopetetaanko koko edustuskiekkoilu. Vaikka viimeistäkin vaihtoehtoa mietittiin, päädyttiin yrittämään paluuta liigaan.
Putoamisesta huolimatta FoPS pysyi hyvin kasassa, lisäksi joukkueeseen pystyttiin nostamaan kevään -77 B-nuorten Suomen mestareita kuten Veli Merta, Pekka Uusi-Hakimo, Petteri Aro ja Mika Helkearo.
FoPS pelasi hyvän runkosarjan ja pääsi SaiPan ohella nousukarsintaan. Siellä taloudelliset tosiasiat tulivat vastaan.
– Pelasimme karsintapeliä Lukkoa vastaan ja olisimme voitolla nousseet liigaan. Silloin Aaltosen Matti tuli sanomaan minulle, ettei meillä ole edellytyksiä nousta liigaan.
Se oli sitten siinä. Lukko vei pelissä voiton ja Jokerit säilytti liigapaikkansa seitsemällä pisteellä FoPSin jäätyä kuuteen pinnaan. 

Vaikka FoPSin liigavuodet eivät olleet mitään voittokulkua, jäi niistä hyvä maku suuhun. 
– Se oli kivaa aikaa. Forssa oli hulluna jääkiekosta, Suhonen sanoo. FL

Kirjalliset lähteet: 
Maakunnasta maineeseen – FoPS 1931–1991
FPS:n kausiohjelmat 1975–1978
SM-jääkiekkokirjat 1976–1978

Uusimmat