Lounais-Häme

Forssalaisille hanavettä 75 vuoden ajan

Vesi.

Sitä tulee harvoin ajateltua. Sen kun avaa hanan ja ottaa niin paljon kuin tarvitsee.

Forssan vesihuoltoliikelaitoksen johtaja Kimmo Paakkonen tietää, että kun vesi on forssalaisille itsestäänselvyys, on onnistunut työssään. Vesihuoltoliikelaitos on onnistunut välttymään laiterikoilta, pitämään vesijohtoverkoston käyttökunnossa ja ymmärtänyt puuttua riskeihin ennen kuin ne käyvät toteen.

-Tavallinen veden kuluttaja ei tiedäkään, kuinka paljon teemme työtä sen eteen, että hanasta tulee puhdasta juomavettä, Paakkonen sanoo.

Siitä tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan 75 vuotta, kun tavalliset forssalaiset avasivat ensimmäistä kertaa vesihanoja kotonaan.

Tarina kunnallisesta vesijohtoverkostosta alkaa sieltä, mistä moni muukin Forssan historian tapahtuma saa alkunsa: Finlaysonin tehtaalta.

Forssa-yhtiö oli 1940-luvulla Forssan suurin vedenkuluttaja ja samalla veteen liittyvän tekniikan edelläkävijä. Se nosti itse vetensä joesta ja puhdisti sen omassa laitoksessaan ennen käyttämistä tehtaan tarpeisiin.

Kun Forssassa alettiin vuonna 1942 jakaa paikallisille kotitalouksille ja yrityksille vettä vesijohtoverkoston kautta, vedet ostettiin Finlaysonin puhdistuslaitokselta. Vasta yli 10 vuotta myöhemmin vesilaitos rakennutti oman pumppaamon.

Puhtaan forssalaisen juomaveden historia selviää koko laajuudessaan painotuoreesta Forssan vesilaitoksen historiikista. Jyrki Jokisen kirjoittama Mitäs jos joisitki vettä: Forssan vesilaitos 1942–2017 julkaistiin tällä viikolla 2 000 kappaleen painoksena.

Kirja on ensimmäinen kattava teos Forssan vesilaitoksen historiasta. Aiempi historiikki julkaistiin vuonna 1984, mutta se on huomattavasti uutta kirjaa suppeampi ja käsittelee historian tapahtumia pintapuolisemmin.

Vesihuoltojohtaja Kimmo Paakkosen mukaan ajatus uudesta historiikista syntyi jo silloin, kun vesilaitos täytti 70 vuotta. Johtokunta päätti, että laitos ansaitsee päivitetyn ja tarkan historiikin viimeistään 75-vuotisjuhlan kunniaksi.

Jyrki Jokinen työsti laajaa historiikkia kahden vuoden ajan. Kirjassa kuvaillaan sitä prosessia, jossa Forssa siirtyi kaivovedestä kaikkialle ulottuvaan vesijohtoverkostoon. Matka oli täynnä yllättäviä mutkia, mutta eteni varsin nopeasti.

Vuonna 1956 vesijohtoverkostoa oli Forssassa 19 kilometriä ja siihen kuului alle 300 taloutta ja yritystä. Vuonna 1994 verkostoa oli jo 117 kilometriä ja sen piiriin kuului 90 prosenttia kaikista forssalaisista, mikä tarkoitti lähes 3000 liittymää.

Forssan vesijohtoverkosto laajenee vielä tänäkin päivänä, kun uusia asuinalueita rakennetaan. Tällä hetkellä verkostoa laajennetaan esimerkiksi Ojalanmäen asuinalueelle.

Suurin ponnistus vesihuoltoliikelaitokselle on kuitenkin pitää nykyinen verkosto kunnossa. Toinen iso tulevaisuuden tavoite on pohjavesien kemikalisoitumisen estäminen. Kesällä valmistuva hanke selvittää, millä keinoin Forssan pohjavedet pysyisivät kemikaaleista puhtaina.

-Tehtävämme on varautua erilaisiin kriiseihin. Peräänkuulutan yhä tiiviimpää yhteistyötä lähiseudun vesilaitosten kanssa, Paakkonen sanoo.

Tuoreen kirjan mukaan seudullista yhteistyötä on yritetty rakentaa jo 1970-luvulta lähtien. Tulokset ovat olleet laihoja. Tiiviimpi yhteistyö takaisi sen, että vedensaanti olisi turvattu myös mahdollisissa kriisitilanteissa.

-Mitä varmempi vesihuolto, sitä vähemmän työmme näkyy ulospäin, mutta sitä tyytyväisempiä ovat asiakkaamme, Paakkonen kiteyttää. FL

Forssan vesilaitos
Ennen vuotta 1942 forssalaiset ottivat vetensä kaivoista ja lähteistä.Vesilaitosta alettiin suunnitella Forssaan 1920-luvulla, sen jälkeen kun viemärilaitos perustettiin.Vesilaitos aloitti toimintansa vuonna 1942ja laajensi verkostoaan nopeasti.Laitos osti aluksi vetensä Forssa-yhtiöltä eli Finlaysonilta.Laitos sai oman pumppuaseman vuonna 1955Vieremään. Forssalaisten vesi tulee vielä tänäkin päivänä Vieremän harjusta.Vesijohtoverkosto on laajentunut vuosikymmenien aikana tasaisesti. Vielä tänäkin päivänä verkosto laajenee, kun uusia asuinalueita perustetaan.

Uusimmat