Forssalaisperheet tiputtavat biojätteensä kimppa-astiaan

Kierrätyskeskustelu on pyörinyt viime aikoina tyhjien jogurttipurkkien ja shampoopullojen ympärillä, vaikka vähintään yhtä perusteltua olisi puhua banaaninkuorista ja kahvinporoista.

Loimi-Hämeen Jätehuollon (LHJ) viestintäpäällikkö Pasi Kaskinen uskoo, että biojätteestä kohistaan pian muovin lailla.

– Jätelaitosten kattojärjestöltä on mahdollisesti tulossa ensi vuonna valtakunnallinen kampanja biojätteestä. Se on niin tärkeä teema tulevaisuudessa.

 

Kaukana tavoitteista

Tiukentuneen jätedirektiivin mukaan Suomen tulisi kierrättää ensi vuonna 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä.

Tämän jälkeen tavoite nousee viidessä vuodessa aina viidellä prosentilla niin, että vuonna 2035 jo 65 prosenttia yhdyskuntajätteestä pitäisi päätyä kierrätykseen.

Tilastointi laahaa jäljessä, mutta selvää on, että tällä hetkellä tavoitteesta ollaan kaukana. Tuoreimman tiedon mukaan vuonna 2017 Suomen kierrätysaste oli 41 prosenttia.

– Jotain täytyisi tehdä, jotta kierrätys lähtee nousuun. Siinä biojäte on tärkeässä asemassa, Kaskinen sanoo.

 

Hyvää raaka-ainetta heitetään hukkaan

Sekäjäteastiaan heitetyn roskapussin sisällöstä jopa puolet voi olla biojätettä.

– Isoin askel on saada biojäte pois sekajätteen joukosta. Biojätteessä hukataan tällä hetkellä paljon hyvää raaka-ainetta, kun se päätyy väärään paikkaan, LHJ:n ympäristöneuvoja Mirva Naatula huomauttaa.

Kierrätyksen ensisijainen tavoite on saada jätteet kiertoon eikä polttoon. Sekajätteen joukossa jätevoimaloihin päätyy biojätettä, joka korkean märkäpitoisuutensa vuoksi alentaa jätteen polttoarvoa.

Oikein lajiteltuna biojätteen mineraalit ja hivenaineet saadaan kiertoon maanparannusaineeksi.

– Fossiilisten lannoitteiden varat ovat ehtymässä, joten tarve kierrätetyille ravinteille on kova, Kaskinen kertoo.

Loimi-Hämeen Jätehuollon toimialueelta biojätteet toimitetaan Envor Biotechille Forssaan. Biokaasulaitoksessa biojätteestä saadaan talteen myös metaania ja hiilidioksidia, joita voidaan hyödyntää energiana.

– Biokaasulle on kovasti kysyntää, mutta haasteena on löytää ”tavaraa”. Jos tuotantoa saataisiin lisättyä, biokaasulle löytyisi käyttäjiä, Kaskinen vakuuttaa.

 

Biojättessä on muovia enemmän potentiaalia

Biojätteen osuus yhdyskuntajätteestä on kolmannes. Vertailun vuoksi muovin osuus on 13 prosenttia, josta vain osa on kierrätettävää pakkausmuovia.

– Jos kierrätysastetta halutaan nostaa, biojätteessä on paljon suurempi potentiaali, Kaskinen toteaa.

Ruokahävikin minimoimiseen tullaan todennäköisesti kiinnittämään jatkossa entistä enemmän huomiota, vaikkakaan läheskään kaikki biojäte ei ole pois heitettyä ruokaa.

Biojätettä syntyy isoja kilomääriä jo siitä, että syö hedelmiä ja valmistaa ruokaa itse.

Kaskinen uskoo, että biojätteen kierrättämisessä ratkaisevinta on toimeen tarttuminen.

– Kun biojätteen lajittelun aloittaa kerran, se tulee tavaksi ja siitä luopuminen on vaikeaa.

Työryhmä esittää erilliskeräyksen laajentamista

Kierrätystavoitteisiin pääsemistä tavoitellaan uudella jätelainsäädännöllä, jonka on valmistuttava viimeistään ensi kesänä.

Ympäristöministeriön työryhmä esittää, että yli 10 000 asukkaan taajamissa biojäte olisi kerättävä erikseen jokaisesta kiinteistöstä. Siirtymäaika olisi neljä vuotta.

– Toimialueellamme tämä koskisi Forssaa ja Sastamalaa, Kaskinen kertoo.

Käytännössä vaihtoehdot biojätteen keräykseen olisivat samat kuin tähänkin asti eli biojäteastia, naapuruston yhteinen kimppa-astia tai kompostori. Suomessa toteutettujen kokeilujen perusteella neljä viidestä omakotiasujasta valitsee kompostorin erilliskeräyksen sijaan.

Jätteen keräyksen ympäristökuormitus ja kustannukset pienenisivät, jos biojäteastian tyhjennysväli pidennettäisiin viikosta kahteen.

Yhtenä vaihtoehtona työryhmä esittää monilokeroautoja, jotka keräisivät monilokeroastioista useita eri jätelajeja, mukaan lukien biojätettä.

 

Esitykset olisivat voineet olla tiukempiakin

Jätelainsäädännön uudistussuunnitelmiin sisältyy myös muun muassa vähintään viiden asunnon kiinteistöille suunnattu pakkausjätteiden erilliskeräys ja tekstiilijätteen alueellisen keräyksen aloittaminen.

Kaskinen olisi voinut odottaa työryhmältä vieläkin tiukempia esityksiä.

Hän huomauttaa jätejakeiden painoarvon olevan muutoksessa: suomalaiset kierrättävät hyvin tehokkaasti paperia, mutta kun paperin määrä vähenee, pienenee sen osuus ja merkitys yhdyskuntajätteen kokonaispotissa.

– Tällöin pitää kierrättää entistä enemmän muita jakeita. _FL