Lounais-Häme

Forssan Forrest Gump

Robert Zemeckisin ohjaama, kuusi Oscaria voittanut elokuva Forrest Gump kertoo miehestä, jonka elämän varrella tapahtuu niin erikoisia asioita, ettei niitä pysty uskomaan todeksi. Elokuva onkin fiktiota, mutta huomenna 70 vuotta täyttävän Erkki Tervomaan vaiherikas elämä on faktaa.

Tervomaan elämän varrelle mahtuu niin paljon tapahtumia ja tapaamisia, että niistä saisi aikaan kirjan. Vaikka Erkki Tervomaan ja Forrest Gumpin tarinat poikkeavat paljon toisistaan, niissä on myös niin paljon yhtäläisyyksiä, ettei Tervomaan ja Gumpin vertaaminen ole ihan puutaheinää.

Kuten Gump elokuvassa, myös Tervomaa on ollut läheisissä tekemisissä maataan hallitsevan presidentin kanssa. Vuosi oli 1964, kun Tervomaa meni 17-vuotiaana naimisiin Päivikkinsä kanssa – presidentti Kekkosen luvalla.

-Oikeastaan olin 16, kun olimme menossa naimisiin. Kekkonen toivoi, että häitä voitaisiin venyttää lokakuulle, jolloin sulhanen olisi täyttänyt 17, Tervomaa muistelee tuohon aikaan erittäin harvinaista tapahtumaa.

-Kaikkea muuta voin elämässäni katua paitsi nuorena naimista. Meillä on sopu säilynyt, eikä Päkä ole esimerkiksi koskaan kieltänyt minua lähtemästä golfille. Tosin osasyynsä sovun säilymiseen on sillä, että uhkasin haastavani Päkän oikeuteen lapsenraiskauksesta, jos hän sanoo poikkipuolisen sanan. Siihen aikaan se täytti lapsenraiskauksen, kun olin alaikäinen ja Päkä täyttänyt 18 vuotta, päivänsankari jatkaa nauraen.

Työkokemusta Tervomaalla on vaikka muille jakaa. Ura alkoi Vehmaan osuuskunnan juoksupoikana 10-vuotiaana. Matkan varrelle on mahtunut muilla työskentelyä ja yrittäjyyttä monessa yrityksessä.

-Töitä ei voi tehdä, jos työstään ei tykkää, vaikka siitä saisi korvauksena miljoonan, hän sanoo.

Finlaysonilla vierähti pari kesää ja yksi vuosi monessa eri tehtävässä. Armeijan jälkeen Tervomaa meni vuonna 1967 töihin Kari Aron perustamalle Koholle, minkä hän nostaa elämänsä merkittävimmäksi työkokemukseksi. Kohon riveissä Tervomaa kiersi ympäri Suomea ja vähän maailmaakin edustajan tehtävissä. Koho oli pitkään maailmankuulu tuotemerkki niin jääkiekkomailojen kuin -varusteidenkin osalta. Työnkuvaan kuuluivat myös tapaamiset kuuluisien NHL-kiekkoilijoiden, kuten Guy Lafleurin kanssa.

Kohon jälkeen hän toimi Linnonmaan serkusten Karin ja Harrin kanssa yrittäjänä urheiluvarusteita myyneessä Urheilulinna oy:ssa. Yritys laajeni valtakunnalliseksi, kun Forssaan perustettiin Tervomaan vetämänä Team Service ky. Siitä jalostui 1980-luvun alkuvuosina kivijalkamyymälä Teeässä, jossa kävi asiakkaita Lounais-Hämeen ulkopuoleltakin.

-Olimme maahantuojien testipaikka, jossa myytiin aina ensimmäisenä uutuuksia, erityisesti luistimia. Yhtenä vuonna olimme Kohon suurin asiakas valtakunnallisesti.

Vuonna 1986 kuvioihin tuli Iso-Hunnari, joka oli menestyvä ja taloudellisesti tuottava yritys.

-Leinon Kyösti ja edesmennyt veljeni Timo Tervomaa toivat minulle faktoja siitä, että Forssaan on mahdollista tehdä laskettelukeskus. Menin neuvottelemaan kaupungintalolle. Iso-Hunnari sekoitti Forssan torielämän, nuoriso siirtyi sieltä perjantaisin yölaskuihin Hunnarille. Parhaillaan meillä oli tuhat laskijaa, Tervomaa muistelee.

Hunnarista olisi voinut tulla ympärivuotinen kohde, jos kaupungilta olisi löytynyt enemmän ymmärrystä. Golfkenttä torppaantui pohjavesialueen vuoksi ja valtakunnallinen freestylen kesäharjoittelupaikka virkamiehen päätökseen.

-Ei saatu hakata 10 metrin aukkoa metsään, jotta hypyt olisi saatu päätettyä Mäkilammiin. Kolme rinnettä oli jo hakattu, mutta tuota 10 metriä ei. Jos se olisi saatu, Forssa olisi tänä päivänä Suomen freestyleurheilun keskus, Tervomaa väittää.

Laskettelukeskusta Tervomaa joukkoineen suunnitteli myös Vanhalle Tallille Nuutajärvelle. Kun Tervomaan olisi pitänyt myydä tuotetta, hän joutui istumaan kunnantalolla taistelemassa kaavoituksista eli asioista, joista hänellä ei ollut tietoa.

-Jos on tuote, jota myydä, osaan kyllä myydä. Pitää olla tietoa ja uskoa. Mutta jos joudut vääntämään asioista joista et tiedä, osta apu ammattilaiselta, hän toteaa samalla nykyisiä ja tulevia yrittäjiä neuvoen.

Elettiin valuuttaluottojen aikaa. Tuli devalvaatio ja vei mennessään tuhansia ja taas tuhansia yrittäjiä. Monet hautaan asti oman käden kautta.

Tervomaa sitkutteli muutaman vuoden. Iso-Hunnari oli pakko myydä, jotta Tervomaa sai jatkoaikaa Teeässälle ja Vanhalle Tallille. Lopulta tuli henkilökohtainen konkurssi ja vei kolme yritystä.

-Yksikään yritykseni ei ole koskaan tehnyt konkurssia. Henkilökohtaisessa konkurssissa meni oma ja appiukon talo sekä vanhempien asunto-osakkeet. Vika oli minun, mutta sukulaiset eivät sitä koskaan sanoneet. Henkilösuhteet säilyivät, mikä oli elämän jatkumisen edellytys, yleensä iloisesti asiasta kuin asiasta kertova Tervomaa kertoo silminnähden vakavoituen.

Hän toteaa samalla vihaavansa niitä, jotka käyttävät järjestelmää hyväkseen.

-Konkurssi ei sinänsä ole häpeä, kunhan sitä ei tee suunnitelmallisesti.

Forssa on aina ollut Tervomaan koti ja sellaisena pysyy tappiin asti.

-Ymmärrät Forssan hyvyyden vasta kun näet muutakin. Forssa on hieno kaupunki, josta pitää olla ylpeä, sanoo mies, jonka Camoon Forssa -huuto on tullut tunnetuksi Etelä-Suomea ja Saksaa myöden.

-Sutisen Timo pelasi Saksassa jääkiekkoa ammattilaisena. Olin työn puolesta paikalla ja kajautin huudon kesken pelin. Timon piti juuri syöttää kiekko pelikaverille, kun hän kuuli huudon ja kääntyi katsomaan, missä Erkki istuu.

Tänä päivänä elämän täyttävät sukulaiset, erityisesti lastenlapset Tuuli, Pinja, Salla-Mari ja Riku, joiden harrastuksia ukki on seurannut tiiviisti. Toinen rakkaus on golf, jonka Tervomaa löysi 1990-luvun alussa. Loimijoki Golfin avauslyönnin Ypäjällä vuonna 1992 löi kukas muu kuin Erkki Tervomaa.

-Golfin avulla olen noussut syvistä syövereistä. Golfkenttä on ainoa paikka, jossa murheet voi sulkea pois mielestä. On hienoa, että olen saanut myös Päkän innostumaan lajista. FL

Uusimmat