Lounais-Häme

Forssan hissiahdinko poikkeuksellinen tapaus

 

Paloesimies Juha Räisänen Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta arvioi, että hissistä pelastamistehtäviä on Forssan paloasemalla viitisenkymmentä vuodessa. Palokunnan käyttöä selittää se, että Forssassa ei ole enää hissipäivystystä, vaan sellainen löytyy vain isommista kaupungeista kuten Hämeenlinnasta tai Turusta. Huoltoyhtiö tapaa kutsua alueella hätiin palokunnan, sillä muuten avun tulo kestäisi turhan kauan.

– Me saamme omilla systeemeillämme hississä olijan ulos. Mehän emme voi hissille sinällään mitään… Olemme saanet hissifirmoilta sen verran koulutusta, että koetamme olla rikkomatta niitä. Huoltaja tulee sitten kun tulee.

Räisänen arvioi, että hissiin jäänyt tulee Forssassa pelastetuksi 10–30 minuutin sisällä hissiyhtiön hälytyksestä. Palokunta ei laskuta pelastamisesta. Hissiyhtiö Koneen valtakunnallisissa tilastoissa asentaja ehtii pelastuskäynneissä paikalle keskimäärin 24 minuutissa. Illalla ja yöllä tehtävästä huolehtivat päivystäjät, joita on muutama alueittain. Kone hälyttää sisäisen ohjeensa perusteella paikalle palokunnan, jos odotusaika hissin sisällä kasvaa yli tuntiin.

Siivoojan tapauksessa oli kyse vanhasta hissistä, jonka hälytys jäi yrityksen sisäiseksi ja huomiotta. Hissin haltijan on asetuksen mukaan huolehdittava siitä, että matkustajien pelastaminen kerrosten väliin jumiutuneesta korista tapahtuu turvallisesti ja riittävän nopeasti. Tulossa oleva hissiturvallisuuslaki ei tarkenna tulkinnanvaraista aikamäärettä. Kone Hissit oy:n modernisointijohtaja Heli Aalto puhuu pelastamisesta kohtuullisessa ajassa.

Nykyhisseissä on ollut pakollisena vuodesta 1998 asti kaksisuuntainen hälytysyhteys, joka parantaa selvästi turvallisuutta. Yleensä hälytysyhteys on hissihuoltoliikkeiden palvelukeskukseen.

– Onhan meillä iso joukko esimerkiksi 1970-luvun asuintalohissejä, joissa hälytysnapin painaminen saa vain porraskäytävän hälytyskellon soimaan. Avun hälyttäminen on naapureiden varassa, Aalto myöntää.

Kiinteistöliiton lakimies Kaisu Terkki tähdentää, että myös uudessa hissiturvallisuuslaissa hissistä pelastaminen kuuluu haltijan velvollisuuksiin, mutta ammattitaitoa vaativana se on käytännössä hissin huoltajan tehtävä. Pelastamisesta pitää näin ollen olla kirjaus huoltosopimuksessa.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo hissien turvallisuutta. Tukesin johtava asiantuntija Antti Savola toteaa, että Forssan tapauksessa hissistä pelastamista ei ollut järjestetty säädösten vaatimalla tavalla. Tukes tulkitsee toimimattoman hissihälytyksen yrityksessä viaksi, joka aiheuttaa välittömän vaaran, jolloin hissin käyttö on keskeytettävä tai vähintään estettävä normaalin työajan ulkopuolella.

Tukes pyysi forssalaisyritykseltä selvitystä tapahtuneesta ja siitä, kuinka tapahtuma estetään toistumasta. Hissin hälytys ohjautuu jatkossa turvapalveluyrityksen valvomoon, joka ottaa tarvittaessa yhteyttä hissiä huoltavaan liikkeeseen. Lisäksi hissin henkilökuljetus on sallittu vain silloin, kun yrityksessä ollaan töissä. Pitkäaikainen hissiin loukkuun jääminen ei pitäisi enää olla mahdollista.

Jos siistijä olisi hissiloukussa loukkaantunut tai saanut sairauskohtauksen, tapausta tutkisi Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue mahdollisena työturvallisuuden laiminlyöntinä. Tarkastaja, tapaturmatutkija Antti Saarinen sanoo, että tällainen tutkinta riskiarviointi-, vastuu- ja sopimuskysymyksineen olisi kovin monimutkaista. Syytetoimista päättäisi syyttäjä.

– Tällaisia tapahtumia ei ole tullut meille tapaturmatutkinnassa. Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ei siten ole linjauksiakaan. FL

 

Uusimmat