Lounais-Häme Forssa

Forssan uusi Kuosikeskus avautuu tänään – Iloa, valoa, värejä eikä kangaspölystä tietoakaan

Forssan Kuosikeskus avataan yleisölle tänään kello 12. Kuosikeskus on suomalaisen painokankaan historian ja tuttujen kuosien mekka.
Museolehtori Kristiina Huttuselle Kuosikeskuksen kokoelmahuone on aarrekammio. Sinne on tallennettu museokokoelma oivallisiin olosuhteisiin. Kuva: Lassi Puhtimäki
Museolehtori Kristiina Huttuselle Kuosikeskuksen kokoelmahuone on aarrekammio. Sinne on tallennettu museokokoelma oivallisiin olosuhteisiin. Kuva: Lassi Puhtimäki

Ikkunat kertovat Kuosikeskuksen paikan Forssan Kehräämön Piippuaukion laidalla. Valkoiset kuosit teippeinä ikkunoissa vihjaavat, että niiden takaa löytyy teollisen painokankaan historia Suomessa.

Kuosikeskus sai pienet mutta toimivat tilat Kehräämön Piipputorin laidalta. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kuosikeskus sai pienet mutta toimivat tilat Kehräämön Piipputorin laidalta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kankaanpainaminen alkoi Forssassa ensimmäisenä Suomessa vuonna 1861. Forssa myös pysyi kotimaisen painokankaan keskeisenä tuotantokeskuksena suurteollisen painokangastuotannon ajan. 1930-luvulta lähtien se eli osana Finlaysonin tekstiilikonsernia, ja forssalaisen painokankaan teollinen tarina jatkui aina vuoteen 2009 asti.

Lue tästä juttukokonaisuuden toinen osa: Viiden naisen tiimi puristi miljoonista Forssan tilkuista pian avautuvan Kuosikeskuksen – Näin he muistelevat nyt

Pysähdy hetkeksi tuulikaappiin

Näkymä tuulikaapista imaisee sisään Kuosikeskuksen tilaan. Hetkeksi kannattaa kuitenkin seisahtua ja katsoa mihin on astumassa. Tila tulvii valoa, ilmaa ja värejä, arkistojen pimeydestä ja tehtaiden kankaanpölystä ei ole tietoakaan.

Ensimmäisenä katse kiinnittyy oikealle ja siellä punaiseen kretonkien kulmaan. Sisään astuttuaan huomaa, että esillä on valtaisa määrä sävyittäin punaisesta tummiin järjestettyjä nenäliinan kokoisia kuosinäytteitä.

Forssan tekstiiliteollisuuden historian kuosien kirjo on käsin kosketeltavissa uudessa Kuosikeskuksessa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Forssan tekstiiliteollisuuden historian kuosien kirjo on käsin kosketeltavissa uudessa Kuosikeskuksessa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Punaisesta kulmasta katse lähtee etenemään kohti kattoa. Siellä leijuvat väreittäin lajitellut tilkut kuosimetsänä, jonka ilmavirta saa keinumaan. Tilkkujen valintaa oli mukana tekemässä Ihana kukka -näyttelyn yleisö, joka sai osallistua lajittelutyöhön.

Vapaaehtoisten kädet ovat olleet monessa mukana kuten Kuosimetsän keinuvissa kangasnäytteissä. Teoksen loi muotoilija Reika Vesala. Kuva: Lassi Puhtimäki
Vapaaehtoisten kädet ovat olleet monessa mukana kuten Kuosimetsän keinuvissa kangasnäytteissä. Teoksen loi muotoilija Reika Vesala. Kuva: Lassi Puhtimäki

Eteenpäin kohti tilan takaosaa ja sen voimakkaita sisustustekstiilejä ohjaavat myös seinälle asetellut hillitymmät leninkikankaat.

Huonetila kääntyy oikealle kulman taa ja sieltä paljastuvat lopulta 1980–90-luvun kahisevat ulkoilupukukuosit. Kaikkia kankaita saa hypistellä.

Hypisteltävää, selailtavaa ja tutkittavaa

Esillä ei ole vain yksittäisiä tilkkuja ja kankaita, vaan niistä tehtyjä jäsenneltyjä installaatioita. Ne esittelevät eri aikojen ja tyylien painokankaita. Installaatiot ovat oivaltavia: esimerkiksi 1950-luvun leninkikankaat esitellään pyörteinä, 1960-luvun kuosit kulmikkaina.

1950-luvun leninkikankaat esittäytyvät pyörteinä kuin sen ajan hameiden helmat Kuva: Lassi Puhtimäki
1950-luvun leninkikankaat esittäytyvät pyörteinä kuin sen ajan hameiden helmat. Kuva: Lassi Puhtimäki

Lisäksi Kuosikeskuksen näyttely sisältää yleisöystävällisesti selailtavaa tietoa, kuvia ja suunnittelijaesittelyjä.

Näyttelyn vuorovaikutteiset toimintapisteet tarjoavat erilaisia tapoja kokea ja tehdä historiaa uusiksi. Näyttelyssä voi rakentaa itse uusia kuoseja valopöydällä, tutkia värejä ja kangassidoksen rakenteita tai pyörittää telapainokoneen kampea.

Museossa toimii myös pieni puoti, jonka tuotteet valmistetaan tekstiiliarkiston ylijäämämateriaaleista.

Näyttelytilan lisäksi Kuosikeskuksesta löytyy tekstiiliarkistohuone säilytysjärjestelmineen, iso työskentelyhuone ja toimistotilaa.

Lue myös: Forssan valtuusto päättää kuosikeskuksen perustamisesta ja tilojen peruskorjauksesta (26.5.2020)

Lisää taustaa: Forssan tekstiiliperintö järjestykseen talkoilla – Aineisto jaetaan museokokoelmaksi ja käyttökokoelmaksi (21.2.2019)

Tekstiilien kuosikeskus tarvitsee Forssassa tilat kehittyäkseen  (25.3.2018)

Painotekstiilien oma koti

Forssan museolla on laaja painotekstiilikokoelma, joka on valtakunnallisesti ainutlaatuinen.

Se on kattavin kokoelma suomalaisen painokankaan ja painokangassuunnittelun historiaa.

Kokoelmaa varten perustettiin Kuosikeskus, joka avataan yleisölle 30. huhtikuuta.

Saman katon alla toimii pysyväisnäyttely, museokauppa sekä tekstiilikokoelman tutkimus- ja säilytystila.

Kurkistuslaatikon suurennuslasi näyttää sekä kuosin että kankaan yksityiskohdat. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kurkistuslaatikon suurennuslasi näyttää sekä kuosin että kankaan yksityiskohdat. Kuva: Lassi Puhtimäki

1861–2009

Kokoelma sisältää Forssa-yhtiön (1847–1934), Finlayson-Forssan (1934–2009) ja Finlaysonin (1973–2009) aineistoja.

Kankaanpainaminen alkoi Forssassa ensimmäisenä Suomessa jo vuonna 1861.

Vuonna 1951 Finlayson perusti suunnitteluateljeen Forssaan. Forssassa luodut kuosit pukivat suomalaiset, sisustivat kodit ja levisivät myös ulkomaille.

Kun tekstiiliarkisto vuonna 1996 siirtyi Finlaysonilta museon hoitoon, se sisälsi myös Porin Puuvillan ja Tikkurilan Silkin arkistot Forssan ja Finlaysonin omien lisäksi.

Kokoelma sisältää miljoonia kangastilkkuja sekä kankaisiin ja tehtaisiin liittyvää muuta kulttuuriperintöaineistoa. Kokoelma koostuu esineistä, valokuvista, arkistoista, kuosinäytteistä ja -luonnoksista.

Valtaisaa perintöä on työstetty lukuisissa yhteisöllisissä projekteissa ja hankkeissa. Niistä ensimmäinen oli Kokoelmat kuntoon -hanke (2015–2016). Nyt käynnissä on Tekstiili- ja teollisuusmatkailun kehittämishanke.

Digitoitua kuosikokoelmaa pääsee selaamaan museon nettisivuilla.

Uusimmat

Fingerpori

comic