Lounais-Häme Forssa

Forssan yhteislyseossa tuntijakokokeilu houkutteli vain osaa – Se veti erityisesti luonnontieteistä kiinnostuneita

Kokeilu innosti Forssan yhteislyseossa vain heitä, joilla jatko-opintojen suunta oli jo selvillä. Yhteislyseossa osallistuminen oli muuta maata alhaisempaa.
Syksyllä 2016 ja 2017 aloittaneet lyseolaiset eivät halunneet rajata yleissivistystään ja jatko-opintomahdollisuuksiaan kokeilulla. Arkistokuva on Forssan yhteislyseon ylioppilaiden lakituksesta keväältä 2019. Kuva: Lassi Puhtimäki
Syksyllä 2016 ja 2017 aloittaneet lyseolaiset eivät halunneet rajata yleissivistystään ja jatko-opintomahdollisuuksiaan kokeilulla. Arkistokuva on Forssan yhteislyseon ylioppilaiden lakituksesta keväältä 2019. Kuva: Lassi Puhtimäki

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keväällä 2016 lukion tuntijakokokeilun, jossa opiskelijat saivat painottaa valinnaisaineitaan. Mukana kokeilussa oli Forssan yhteislyseo ja 27 muuta lukiota eri puolelta Suomea.

Forssassa mukaan kokeiluun lähti selvästi vähemmän oppilaita kuin Suomessa keskimäärin eli vain 10 prosenttia

– Suurin osa lyseolaisista osaa arvostaa laajaa yleissivistystä. Oppilaat osasivat myös henkilökohtaisella tasolla hyvin perustella, miksi he osallistuivat tai eivät osallistuneet kokeiluun. Tämä kertoo mielestäni siitä, että valinnaisuutta voitaisiin lukiossa lisätä, arvioi Forssan yhteislyseon rehtori Simo Veistola.

Vuosina 2016 ja 2017 opiskelunsa aloittaneet saivat päättää lähtevätkö mukaan kokeiluun, jossa reaaliaineet jaettiin kahteen ryhmään. Se jaettiin ympäristö- ja luonnontieteisiin sekä humanistis-yhteiskunnallisiin aineisiin.

Opiskelijan tuli opiskella vähintään yhdeksän kurssin laajuiset opinnot molemmista ryhmistä.

Kokeilulukioista kerätyn palautteen perusteella kokeilutuntijako näytti soveltuvan varsinkin matematiikan ja luonnontieteiden opintojen painottamiseen.

Valtaosa oppilaista Forssassa ei painottanut valinnaisaineitaan, mutta mahdollisuuteen tarttuivat useammin ne, joilla jatko-opintosuunnitelmat olivat jo selvillä. Heitä kokeilu motivoi.

– Ne oppilaat, jotka valitsivat kokeilun, kokivat mahdollisuuden hyödyttäneen heitä paljon. He saivat keskittyä itselleen tärkeisiin aineisiin, Veistola lisää.

Veistola muistuttaa, että suurin osa oppilaista jätti tarttumatta kokeilun mahdollisuuteen. He eivät nähneet siinä hyötyä.

– Opintojen voimakas keskittäminen olisi ollut heidän mielestään riski jatko-opintoihin valinnan kannalta. He eivät halunneet vielä ensimmäisen opintovuoden aikana rajata mahdollisuuksiaan.

Forssan yhteislyseon rehtori Simo Veistolan mielestä rajatun kokeilun perusteella ei voi päätellä laajemman valinnaisuuden vaikutuksia. Kuva: Lassi Puhtimäki
Forssan yhteislyseon rehtori Simo Veistolan mielestä rajatun kokeilun perusteella ei voi päätellä laajemman valinnaisuuden vaikutuksia. Kuva: Lassi Puhtimäki

Lukiokohtaiset ääripäät opiskelijoiden kokeilutuntijaon valitsemisessa olivat ministeriön mukaan merkittäviä. Vähimmillään vain alle 10 prosenttia opiskelijoista oli valinnut kokeilutuntijaon ja enimmillään kaikki opiskelijat olivat valinneet kokeilutuntijaon.

Ministeriö tulkitsee, että näin suuret erot opiskelijoiden valinnoissa eri lukioiden välillä antavat olettaa lukiokohtaisen ohjauksen, asenteiden, tiedostettujen tai tiedostamattomien menettelyjen lukion sisällä ohjailevan opiskelijoiden valintoja merkittävästi.

Kokeilun koettiin aiheuttavan osassa lukioita kilpailua eri oppiaineiden välillä opiskelijoiden suosiosta ja siihen sisältyy pelkoa opetustuntien vähenemisestä lukion sisällä.

Opinto-ohjaajien työmäärä oli kasvanut henkilökohtaisen ohjauksen ja opiskelijoiden tulevien jatko-opiskeluvaikutusten arvioimisen lisääntyessä. Myös opinto-ohjauksen painopiste oli hieman aikaistunut.

Edellisellä hallituskaudella päätettyyn lukiouudistukseen ei sisälly kokeilun mukaisia muutoksia tuntijakoon, vaan laaja-alainen yleissivistys turvataan kaikille opiskelijoille.

Yksittäinen kokeilu oli Veistolan mukana silti antoisa, mutta hyvin rajattu. Hän toteaa, että tietoa laajemman valinnaisuuden vaikutuksista ei voi tästä päätellä.

– Kolikon toinen puoli on, että päätöksenteossa pitää ottaa huomioon yleissivistyksen merkitys. Olisiko hyvä, että sairaanhoitajaksi tai lääkäriksi opiskeleva olisi opiskellut jonkin verran psykologiaa ja filosofiaakin, Veistola pohtii.

Kokeilun tavoitteena on saada kokemuksia valinnaisemman tuntijaon ja yksilöllisempien opiskeluvalintojen toimivuudesta sekä saada tietoa koulutuksen kansallisten tavoitteiden ja tuntijaon keskinäisestä yhteydestä,

Ministeriö kerää kokeilulla tietoa lukion tuntijaon kehittämiseksi ja kokeilun vaikutuksista ylioppilastutkinnon koevalintoihin ja tutkinto-menestykseen.

Tavoitteena on myös saada tietoa kokeilun vaikutuksista opiskelijoiden yleissivistykseen.

Kokeiluun ei oteta enää uusia ikäluokkia vaan se päättyy, kun syksyllä 2016 ja 2017 kokeilun piirissä opintonsa aloittaneet opiskelijat valmistuvat.

Ministeriön väliraportti perustuu opiskelijoille, opettajille, opinto-ohjaajille ja rehtoreille tehtyihin kyselyihin. FL

Uusimmat